Helsingin Sanomat kirjoitti reilu viikko sitten paljon kohua aiheuttaneen artikkelin Business Finlandin eli entisen Tekesin ja IBM:n Watson-tekoälyryhmän välisistä liiketoimista. Business Finlandin toimia tutkitaan, mutta Hesarin väitteet se kiistää tiukasti. Artikkelissaan ”Sekaisin tekoälystä” HS väittää, että silloisen Tekesin ja IBM:n syyskuussa 2016 solmima jättidiili ajoi koko viraston kriisiin. Piti tulla Watson-tekoälykeskus, jossa olisi 150 työntekijää. Tuli kourallinen työntekijöitä. Sopimuksessa Tekes kuitenkin korvamerkitsi IBM:lle kymmeniä miljoonia euroja.
Business Finlandissa HS:n juttu aiheutti tietenkin närää, koska siinä viitattiin epäselvään sopimuskäytäntöön ja pääjohtaja Pekka Soininkin toiminta asettuu artikkelissa kysenalaiseen valoon.
Business Finland vaati Helsingin Sanomia oikaisemaan artikkelin virheelliset tiedot. Näitä olivat artikkelin verkkojutun otsikko, josta saattoi saada väärän kuvan. Toinen oikaisuvaatimus liittyi artikkelissa väitettyyn Busienss Finlandille tulevaan korvausvelvollisuuteen, mikäli IBM ei saisi joku vuosi tavoittelemaansa 120 miljoonan euron pottia suomalaisilta tekoälyasiakkailtaan.
HS kieltäytyi oikaisemasta otsikkoa tai jutussa esitettyä ehdollista väitettä korvausvelvollisuudesta. Tämän jälkeen Business Finland laati asiasta oman tiedotteensa, jonka mukaan järjestö ei suosi yksittäisiä yrityksiä ja rahoitus perustuu vankkaan harkintaan.
Tällä hetkellä Business Finland laatii IBM-tapauksesta selvitystä elinkeinoministeri Mika Lintilälle. Selvityksen pitäisi valmistua lähipäivinä. Sen perusteella selviää myös, tuleeko ministeriöstä uutta ohjeistusta Business Finlandin toimintaan tai rahoitusmenettelyyn.
Helsingin Sanomien jutun löytää täältä. Business Finlandin vastine löytyy järjestön verkkosivuilta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
