Münchenin teknillisen yliopiston (TUM) fyysikko Alexander Holleitnerin ja Reinhard Kienbergerin johtama tiimi on onnistunut ensimmäistä kertaa tuottamaan ultralyhyitä sähköpulsseja sirulle käyttäen mitoiltaan vain muutamien nanometrien kokoisia metalliantenneja. Teknologia mahdollistaa uusien, tehokkaiden terahertsikomponenttien kehittämisen.
Klassinen elektroniikka mahdollistaa jopa 100 gigahertsin taajuudet. Optoelektroniikka käyttää sähkömagneettista säteilyä 10 terahertsistä ylöspäin. Näiden välistä aukkoa kutsutaan terahertsiaukoksi, koska tällaisten signaalien tuottamiseen, muuntamiseen ja havaitsemiseen tarkoitettuja komponentteja on erittäin vaikea toteuttaa.
TUM:n fyysikot onnistuivat tuottamaan sähköisiä pulsseja jopa 10 terahertsin taajuusalueella käyttämällä pieniä plasmoniikkaan perustuvia antenneja ja ajamaan niitä sirupiireillä.
Antennien muoto on tärkeä: ne ovat epäsymmetrisiä. Nanometristen metallirakenteiden toinen puoli on terävämpi kuin toinen. Kun linssin kohdentama laserpulssi virittää antennit, ne emittoivat enemmän elektroneja tyhjiöön niiden terävällä puolella kuin vähemmän terävällä.
Holleitner ja hänen kollegansa tekivät vielä yhden hämmästyttävän havainnon: Sekä sähköinen että terahertsipulssi olivat epälineaarisesti riippuvaisia käytetyn laserin viritystehosta. Tämä osoittaa, että fotomissio antenneissa käynnistyy useiden fotonien absorptiolla valopulssia kohden.
- Tällaisia nopeita, epälineaarisia siruimpulsseja ei ollut tähän asti, Alexander Holleitner sanoo. Tämän vaikutuksen avulla hän toivoo löytävänsä vieläkin nopeampia tunneliemissiovaikutuksia antenneissa ja käyttämään niitä sirujen sovelluksissa.
Rochesterin yliopiston kemian ja fysiikan apulaisprofessori Ignacio Francon ryhmä puolestaan selvitti, kuinka ultranopeita laserpulsseja voidaan käyttää vääristämään aineen ominaisuuksia ja myös synnyttämään sähkövirtoja nopeammin kuin mikään perinteinen tapa nanomittakaavaan sähköisiin piireihin.
Kun erittäin ohutta lasisäiettä käytetään kahden metallin välisenä lankana ja kun siihen kohdistetaan femtosekuntien laserpulssi, muuttuu lasimainen materiaali lyhyeksi ajaksi metallinkaltaiseksi. Laser tuottaa sähkövirran tämän pienen sähköpiirin yli.
Virran synty tapahtuu nopeammin kuin mikä on mahdollista millään perinteisellä tavalla tuottaa sähköä ja ilman jännitettä. Lisäksi virran suuntaa ja suuruutta voidaan säätää yksinkertaisesti muuttamalla laserin muotoa.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 20.7.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
