MIT:n tutkijoiden johdolla on kehitetty kuidunvetoprosessi, jossa optoelektronisia diodeja on sijoitettu kuituihin. Näillä kuiduilla voidaan kutoa pestäviä kankaita. Niistä on myös kehitetty kokeellisia viestintäjärjestelmiä.
Tutkijoiden kuituun upottamat valoa emittoivat ja tunnistavat diodit ja on kudottu Inman Millsissä Etelä-Carolinassa pehmeisiin ja pestäviin kankaisiin. Optisia kuituja tuotetaan perinteisesti aihiosta, joka lämmityksen avulla venytetään pitkäksi kuiduksi. Keskeinen läpimurto näiden kuitujen tuottamiseksi oli lisätä esiaihioon hiekan jyvän kokoisia puolijohdediodeja ja pari erittäin ohutta kuparijohtoa. Kun kuidunvetoprosessin aikana polymeeriaihio kuumennetaan, se nesteytyy osittain muodostaen pitkän kuidun, jossa diodit ovat pitkin kuitua ja yhdistetty kuparijohtimiin.
Tässä tapauksessa kiinteät komponentit on valmistettu standardilla mikrosirutekniikalla: valodiodit (ledit) ja valotunnistusdiodit. - Sekä diodit että johdot säilyttävät mittansa, kun kaikki muu kaventuu vetoprosessissa niiden ympärillä, toteaa jatko-opiskelija Michael Rein, jonka johdolla uutta prosessia kehitettiin.
Saadut kuidut kudottiin sitten kankaisiin, jotka pestiin kymmenen kertaa osoittamaan niiden käytännöllisyyttä vaatteiden materiaaliksi. Komponentteineen kuitu on vedenpitävä.
Yhteistyökumppani Advanced Functional Fabric of America -instituutin (AFFOA) henkilökunta kehitti keinoja kasvattaa saantoa, läpäisykykyä ja yleistä luotettavuutta, jolloin nämä kuidut ovat valmiita siirtymään teollisuuteen. Muina kumppaneina olivat muun muassa sveitsiläinen EPFL. Inman Mills kutomo puolestaan kehitti tekniikoita näiden kuitujen kutomiseksi tavanomaisen teollisuuslaitteiston avulla.
Tutkijat uskovat, että tekniikan sisältävät ensimmäiset kaupalliset tuotteet tulevat markkinoille jo ensi vuonna. Viestinnän lisäksi kuiduilla voi olla merkittäviä sovelluksia biolääketieteen alalla, tutkijat kommentoivat MIT:n tiedotteessa.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 13.8.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
