Aalto-yliopistossa on saatu valmiiksi kolmas nanosatelliitti. Suomi 100 - satelliitti toimitettiin eilen laukaisuvälittäjälle Alankomaissa, ja sen laukaisu tapahtuu Falcon 9 -kantoraketilla marraskuun puolivälissä.
Satavuotiasta Suomea juhlistavan Suomi 100 -satelliitin kehitystyö on tapahtunut Aalto-yliopiston johdolla yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Satelliitin matka myöhästyi lähes vuodella laukaisuun alun perin valitun intialaisen PSLV-kantoraketin ongelmien takia.
Falcon 9 laukaistaan avaruuteen Kaliforniasta SpaceX -yhtiön Vandenbergin lentotukikohdassa olevalta laukaisualustalta. Paikka sijaitsee Tyynen valtameren rannalla noin 250 kilometrin päässä luoteeseen Los Angelesista. Suomi 100 -satelliitin lisäksi Falcon 9:n kyydissä lähtee avaruuteen satakunta muuta nanosatelliittia.
- Saimme satelliitin valmiiksi hyvissä ajoin viime vuonna, joten sen laukaisun siirtyminen tämän vuoden puolelle oli erittäin suuri harmi niin meille kuin Suomi 100 -hankkeellekin. Juhlimme Suomea näin jälkikäteen, sanoo hankkeen vetäjä, professori Esa Kallio Aalto-yliopistosta.
Falcon 9:lle tapahtui muutama vuosi sitten kaksi onnettomuutta. Niiden jälkeen raketti on kuitenkin toiminut hyvin, ja sillä on tehty lentoja parhaimmillaan jopa parin viikon välein. Tilastojen valossa Falcon 9 on jopa PSLV:tä hieman luotettavampi kantoraketti: sen laukaisuista on onnistunut lähes 97 prosenttia, PSLV:n lennoista 93 prosenttia.
Falcon 9:n erikoispiirre on sen osittainen uudelleenkäytettävyys: raketin ensimmäinen vaihe, jonka avulla se nousee lentoon ja joka on raketin suurin ja kallein osa, palaa toimintansa jälkeen takaisin maahan ja käytetään uudelleen. Suomi 100 -satelliitin laukaisussa käytetään kuitenkin näillä näkymin uutta rakettivaihetta.
Suomi 100 -satelliitti mittaa erikoisvalmisteisella radiolaitteistollaan lähiavaruudessa noin 500 kilometrin korkeudessa olevia avaruussääilmiöitä. Lisäksi satelliitin kamera kuvaa avaruussään näkyviä merkkejä, esimerkiksi revontulia, sekä maapalloa ja erityisesti Suomea.
Suomi 100 -satelliitin tieteellisten havaintojen käsittelyyn ja analysointiin osallistuu myös Ilmatieteen laitos, joka on satelliitin toinen vastuutaho. Satelliitti testaa myös Aalto-yliopistossa kehitetyn uudenlaisen 3D-tulostetun muovirakenteen kestävyyttä avaruuden olosuhteissa sekä tekoälyn hyödyntämistä nanosatelliitissa.
Suomi 100 -satelliitti on viettänyt odotusaikansa Otaniemen puhdastiloissa, missä sitä ja sen tietokoneohjelmistoa on paranneltu. Samaan aikaan Otaniemen maa-asemalla on kehitetty muun muassa antennien ohjausta ja aseman etäkäyttöä.
Suomi 100:n lisäksi Aalto-yliopistossa on rakennettu kaksi nanosatelliittia: huhtikuussa 2017 laukaistu Aalto-2 ja juhannuksena 2017 laukaistu Aalto-1, jonka missio jatkuu edelleen. Tällä hetkellä kehitteillä on kolme uutta satelliittia, joista ensimmäinen, Aalto-3, laukaistaneen ensi vuoden loppupuolella.