Budapestissä järjestettiin viime viikolla EuroSkills-taitokisat opiskelijoille. Kahden vuoden välein järjestettävässä kisassa suomalaisten tuliaisina oli tällä kertaa kaksi pronssimitalia, kun Joonatan Kivelä (kuvassa vas.) Oulun seudun ammattiopistossa sijoittui kolmanneksi elektroniikkasarjassa ja Samu Lahti Tampereen ammattikorkeakoulusta niin ikään kolmanneksi automaatioasennuksessa.
Näissä lajeissa asiantuntijoina toimivat suomalaiset Jari Koskinen Kouvolan seudun ammattiopistosta elektroniikassa ja Jarmo Kainumaa Länsi-Uudenmaan ammattiopistosta automaatioasennuksessa.
Jari Koskisen mukaan suomalaiskisaajien edellytyksiä pärjätä EuroSkills- ja WorldSkills-kilpailuissa heikentää se, ettei meillä ole mitään rahoitusta tällaiseen toimintaan. - Muutamien tuhansien eurojen kustannuksista vastaavat kilpailijoiden ja experttien koulut. Koska koulutuksesta on karsittu rahoitusta hyvin raskaasti, tällainen toiminta kuihtuu kohta kokonaan, Koskinen pelkää.
- Toivoisimme kovasti, että yritykset ja ammattiliitot ottaisivat osaa kustannusten jakamiseen, kuten monissa Keski-Euroopan maissa, jotka menestyvät meitä paljon paremmin. Venäjän menestys taas perustuu valtion antamaan runsaaseen tukeen, Koskinen muistuttaa.
Hänen mukaansa erityisesti elektroniikassa ja automaatiossa kilpailijat ovat yleensä siinä vaiheessa, että he ovat aloittaneet juuri ammattikoulun jälkeiset opinnot ammattikorkeakoulussa. - Sellaisille yrityksille, joilla on vaikeuksia saada hyvin työntekijöitä, tällaisen huippuosaajan tukeminen ja kiinnittäminen yritykseen on varmasti hyvä investointi tulevaisuudessa.
Ensi vuonna kilpaillaan taas WorldSkills-taitokisat Venäjän Kazanissa. Elektroniikassa on mukana 28 maata. Elektroniikkalajin kilpailijakarsinnat pidetään Kouvolassa marraskuussa. Tyypillisesti elektroniikkalajin kilpailijat tulevat ammatillisen koulutuksen puolelta ja jatkavat opintojaan seuraavalla asteella. Mukaan voi kuitenkin hakeutua myös sellaiset henkilöt, jotka ovat muuten hankkineet elektroniikka-alan taitoja vaikka innokkaalla harrastamisella.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
