Sussexin yliopiston kvanttitekniikan tutkimusryhmä on tehnyt merkittävän läpimurron yhdestä suurimmasta kvanttitietokoneiden ongelmasta: kuinka vähentää ympäristökohinan häiritseviä vaikutuksia suuren skaalan kvanttitietokoneille? Työtä johtaa professori Winfried Hensinger (kuvassa).
Yliopiston Ion Quantum Technology Group on onnistunut dramaattisesti vähentämään ympäristökohinan vaikutuksia, jotka vaikuttavat loukutettuihin ioneihin perustuviin kvanttikoneisiin. Tutkijoiden mukaan se tarkoittaa, että yliopiston kehittämän kvanttikoneen prototyyppi on taas yhden askeleen lähempänä laajamittaisen kvanttitietokoneen rakentamista.
Nykyiset kvanttikoneet sisältävät vain kourallisen kvanttibittejä. Mutta kun tavoitteena on suuren skaalan kone, tarvitaan paljon kubitteja, mikä puolestaan lisää herkkyyttä erilaisille kohinatekijöille.
Professori Hensingerin tiimi työskenteli teoreetikko Florian Mintertin ja Imperial College Lontoon kollegoiden kanssa. He loivat yhdessä teorian siitä, miten kohinaongelman voisi ratkaista manipuloimalla kvanttitietokoneen sisäisiä outoja kvanttivaikutuksia.
Teoria mahdollistaa kvanttilaskelmien suorittamisen siten, että koneen alkuperäisten toimintaparametrien muutokset eivät vaikuta merkittävästi laskennan lopputulokseen. Tämä puolestaan auttaa eristämään kvanttikonetta ympäristökohinan vaikutuksilta.
Sussex-tiimi käytti monimutkaisia radiotaajuus- ja mikroaaltosignaaleja manipuloimaan yksittäisiin varattuihin atomeihin (ionit) sisältyviä kvanttiefektejä osoittaakseen saavutuksen käytännön kokeissa.
- Nyt on aika kääntää akateemiset saavutukset käytännön koneiden rakentamiseksi. Saavutus on toinen tärkeä käytännön askel miljoonien kubittien kvanttitietokoneiden rakentamista, sanoo professori Hensinger.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 8.11.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
