Waterloon yliopiston tietotekniikan professori Omid Abari, tutkijatohtori Ju Wang ja professori Srinivasan Keshav Waterloon ovat löytäneet keinon hakkeroida RFID-tunnisteita. Hakkeroimalla tagit saavat kyvyn seurata ympäristöään.
- Se on todella helppoa. Ensin irrotat muovipinnan RFID-tagista ja sitten leikkaat pienen palan tunnisteen antennista pois ja kiinnität antennien leikkauskohtiin anturin täydentämään piirin, toteaa Wang.
Varastomuodossa RFID-tunnisteet tuottavat vain identifioinnin ja paikannuksen. Kuvaamillaan helpoilla muutoksilla tutkimusryhmä antoi hakkeroidulle tagille myös kyvyn seurata ympäristöään.
Antaakseen tunnisteelle silmät, tutkijat liittivät RFID-tunnisteeseen valotransistoriin, joka reagoi valon intensiteettiin. Valotason muutokset muuttivat myös RFID-antennin ominaisuuksia, mikä puolestaan aiheutti lukijaan tulevan signaalin muutoksen. RFID-lukijaan he kehittivät algoritmin, joka seuraa paluusignaalin muutosta.
Eräs yksinkertaisimmista tutkijoiden kokeilemista muutoksista on lisätä RFID-tunnisteeseen kytkin, jotta se voi toimia näppäimistönä, joka reagoi kosketuksiin.
- Näemme tämän hyvänä esimerkkinä kattavasta ohjelmisto-laitteistojärjestelmästä IoT-laitteille. Me hakkeroimme yksinkertaisia laitteita - leikkaamme RFID-tunnisteita ja asetimme niihin anturin. Sitten suunnittelimme uusia algoritmeja ja yhdistimme ohjelmiston ja laitteiston uusien sovellusten ja ominaisuuksien käyttöön, kuvailee Omid Abari.
- Tärkein panos on osoittaa, kuinka helppoa on hakkeroida RFID-tunniste, jolla luodaan IoT-laite. Se on niin helppoa, että aloittelija voisi tehdä sen.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 16.11.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
