Kvanttitietokoneet ovat herättäneet toivoa ja mielenkiintoa jo pari vuosikymmentä. Mutta onko niillä koskaan reaalista mahdollisuutta toteutua? Ranskalainen teoreettinen fyysikko Mikhail Dyakonov kirjoittaa IEEE Spectrum -verkkosivuilla vahvan epäilyksensä aiheesta. Kvanttitietokoneen erikoisen toimintatavan vuoksi siinä tarvittavien varsinaisten käyttökubittien määrän olisi oltava 1000 - 100 000. Kun lisäksi tulee vaatimus virheenkorjauksesta näille jokaiselle, lopullinen lukumäärä nousee miljooniin.
Dyakonovin mukaan sellaisten jatkuvien parametrien lukumäärän, jotka kuvaavat käyttökelpoisen kvanttikoneen tilan jollakin hetkellä, on oltava vähintään 21000, toisin sanoen noin 10300. Näin suuri luku ylittää havaittavan maailmankaikkeuden subatomisten hiukkasten määrän.
Dyakonovin mukaan on täysin mahdotonta kuvata virheiden hallintaa 10300 jatkuvaan parametriin. Hänen mukaansa teoriassa näin voidaan tehdä, mutta käytännön realiteetit eivät sitä mahdollista. Hän toteaa artikkelissaan, että alan kokeellinen tutkimus on hyödyllistä ja voi johtaa monimutkaisten kvanttijärjestelmien ymmärtämiseen, mutta epäilee sitä, että nämä ponnistelut koskaan johtavat käytännön kvanttitietokoneeseen.
Tällaisen tietokoneen pitäisi pystyä manipuloimaan - mikroskooppisella tasolla ja suunnattomalla tarkkuudella - fyysistä järjestelmää, jolle on tunnusomaista mielikuvituksellisen valtava joukko parametreja, joista jokainen voi ottaa jatkuvan arvovälin. Voisimmeko koskaan oppia hallitsemaan 10300 jatkuvasti muuttuvaa parametria, jotka määrittelevät tällaisen järjestelmän kvanttitilan? Dyakonovin vastaus on ei koskaan.
On olemassa valtava ero niiden alkeellisten mutta vaikuttavien kokeiden välillä, jotka on tehty muutamilla kubiteilla ja äärimmäisen kehittyneillä kvantti-laskentateorioilla, joilla manipuloida tuhansia miljoonia kubitarvoja jonkin hyödyllisen laskemiseksi. Tätä aukkoa ei todennäköisesti kurota umpeen kovin pian.
Daykonov muistutti, mitä IBM:n fyysikko Rolf Landauer kehotti tutkijoita tekemään vuosikymmeniä sitten, kun keskustelu lämpeni ensimmäistä kertaa. Hän kehotti kvanttilaskennan kannattajia sisällyttämään julkaisuihinsa vastuuvapauslausekkeen, jonka mukaan: "Tämä järjestelmä, kuten kaikki muut kvanttilaskennan järjestelmät, perustuu spekulatiiviseen tekniikkaan, ei nykyisessä muodossaan ota huomioon kaikkia mahdollisia kohinan lähteitä, epäluotettavuutta ja valmistusvirheitä ja ei luultavasti toimi."
Harvassa tutkimuksessa sellaista lienee näkynyt ja vielä vähemmän tutkimusinstituutioiden julkaisemissa tiedotteissa. Ainoa kirjoittajan muistama sellaiseen viittaava tapaus liittyy Sydneyn yliopiston Michael Biercukin toivomus uudesta aineen olomuodosta, jota tehokkaan kvanttikoneen toteuttamiseksi tarvittaisiin.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 22.11.2018
Pilvisiirtymien tahti on hidastunut, ja monet yritykset ovat jo saavuttaneet pilvestä saatavan kilpailuedun. Miten tämä vaikuttaa IT-palvelukumppaneiden rooliin ja prioriteetteihin tulevaisuudessa? TCS:n yritysarkkitehti Jukka-Pekka Ahonen kertoo omista näkemyksistään.
Autoteollisuuden järjestelmissä edellytetään välitöntä käynnistystä. Tämän takia tulevaisuuden ajoneuvoissa ja lopulta robottiautoissa vaaditaan nykyistä nopeampia muistiratkaisuja. Niitä kehittää KIOXIA.
Nokia Säätiö myöntää tunnustuspalkintonsa Tieteen tietotekniikan keskuksen eli CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koskelle hänen merkittävästä roolistaan yhteiseurooppalaisen LUMI-supertietokoneen ekosysteemin mahdollistajana. Koski oli keskeisessä roolissa, kun 11 maan eurooppalainen LUMI-konsortio rakennettiin.
Murata on esitellyt kaksi uutta HaLow-moduulia, jotka mahdollistavat jopa kilometrin kantaman Wi-Fi-yhteydellä. Nämä kompaktit, Sub-1 GHz -taajuuksia tukevat moduulit tarjoavat tehokkaita ratkaisuja erityisesti älykotien, teollisuuden ja infrastruktuurin IoT-sovelluksiin.
