Telia Finland lakkauttaa lankapuhelinpalvelujen tarjoamisen vuoden 2019 kuluessa. Hyvin palvellut tekniikka väistyy historiaan asiakkaiden siirryttyä matkapuheluihin ja muihin puhepalveluihin. Tällä hetkellä puheliikenteestä kulkee vanhoja kuparilinjoja pitkin enää kolme prosenttia.
Telian matkapuhelinverkon väestöpeitto on 99,9 prosenttia ja kuuluvuutta parannetaan tarvittaessa edelleen niin, että lankapuheluiden päättyessä asiakas saa luotettavan puhepalvelun käyttöönsä. Teknologiajohtaja Jari Collinin mukaan lankapuhelintekniikka on lisäksi vanhentumassa, joten nyt oli sopiva aika piirtää kalenteriin päätepiste, jolloin palvelu päättyy.
Palvelut päättyvät vaiheittain eri alueilla kesästä 2019 alkaen. Lankapuhelinliittymien määrä on laskenut tasaisesti. Telialla liittymiä on yhteensä noin 30000, joista kuluttajaliittymiä vain joitakin tuhansia. Telian lankaliittymät ovat vähentyneet nopeasti, koska merkittävä osa yhtiön lankapuhelinverkoista sijaitsee harvaan asutuilla muuttotappioalueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Lankapuhelinten osuus puheliikenteestä on Suomessa enää noin 3 prosenttia ja Telian verkossa lankapuheluiden ja -minuuttien määrä on laskenut tällä vuosikymmenellä 20 - 25 prosenttia vuodessa.
Lankapuhelinverkon tekniikan vanhentuminen on kouriintuntuvaa. Verkossa käytettävät laitteet ovat vanhentuneita, ja verkon ylläpito ja korjaaminen on jo pitkään tukeutunut vanhoista laitteista saataviin varaosiin.
Jari Collinin mukaan lankaverkossa on myös erityispalveluita hyödyntäviä asiakkaita. Lankaverkon erityispalveluita ovat mm. turvapuhelimet, kuulo- ja näkövammaisten erikoislaitteet, hälyttimet sekä valvontakamerat. Lankapuhelinpalveluiden päättyminen ei koske kupariyhteydellä toimivia laajakaistaliittymiä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
