Kryptolouhijat ahkeroivat viime vuonna 37 prosentissa yrityksiä, kertoo tietoturvayhtiö Check Pointin uusi tietoturvaraportti. Kryptolouhijan hyökkäyksen kohteena on edelleen 20 prosenttia yrityksistä joka viikko. Kolmasosassa yrityksistä saatiin viime vuonna kiinni jokin mobiilihaittaohjelma, mutta kiristyshaittaohjelma löytyi vain 4 prosentista. Haitat ovat hyvin yleisiä myös Suomessa.
Viime vuonna tietoturvauhkien kärkeen nousivat kryptolouhijat. Neljä globaalisti runsaimmin liikkeellä ollutta haittaohjelmaa olivat kaikki kryptolouhijoita, joiden esiintyvyys organisaatioissa oli yhteensä 37 prosenttia vuonna 2018. Vaikka kaikkien kryptovaluuttojen arvo on laskenut, 20 prosenttia yrityksistä joutuu edelleen louhijahyökkäyksen kohteeksi joka viikko. Louhintaohjelmat ovat viime aikoina myös kehittyneet. Osa ohjelmista osaa hyödyntää ohjelmistojen haavoittuvuuksia ja välttää joutumista tietoturvaratkaisun hiekkalaatikkoon.
Mobiililaitteet ovat liikkuva maali: 33 prosenttia organisaatioista koki vuoden aikana yhden tai useampia mobiilihaittaohjelmien hyökkäyksiä. Viime vuoden kolme yleisintä mobiililaitteiden haittaohjelmaa oli suunnattu Android-laitteille. Mobiilihaittaohjelma oli muutamissa esiin tulleissa tapauksissa asennettu laitteelle jo ennen sen käyttöönottoa, ja sovelluskaupoista löytyi sovellukseksi naamioituja haittaohjelmia.
Bottiverkot käynnistävät monenlaisia hyökkäyksiä: Botit olivat kolmanneksi yleisin haittaohjelmatyyppi, jonka esiintyvyys oli 18 prosenttia organisaatioista. Botteja käytetään käynnistämään palvelunestohyökkäyksiä ja levittämään muita haittaohjelmia. Bottitartunta löytyi vuonna 2018 melkein joka toisesta (49 prosenttia) organisaatiosta, joka koki palvelunestohyökkäyksen.
Suomi ei esiinny Check Pointin raportissa erityisenä lintukotona. Maailman ja Euroopan yleisimmät haittaohjelmat olivat yleisimpiä myös Suomessa, ja niiden keskinäiset voimasuhteet olivat lähes samat kuin muualla. Niiden esiintyvyys oli kuitenkin Suomessa hieman korkeampi kuin Euroopassa keskimäärin.
Coinhiven esiintyvyys oli Suomessa 31 ja EMEA-alueella 23 prosenttia, Cryptolootin 25/14 %, Jsecoinin 16/12 %, Nivdortin 15/6 %, Necursin 13/7 %, Ramnitin 12/6 %, Fireballin 10/5 %, Dorkbotin 10/5 %, XMRigin 9/6 % ja Authedminen 9/4 %.
Miksi tietyt haittaohjelmat olivat Suomessa yleisempiä kuin muualla? Tietoturva-asiantuntija Rami Rauanmaa Check Pointin Suomen toimistolta vastaa, että täsmällistä syytä on vaikea sanoa. - Haittaohjelmatilanne vaihtelee kuukaudesta toiseen. Yleensä ottaen Suomessa tavataan vähemmän bottiverkkoja kuin muualla maailmassa, kun taas kryptolouhijoita on meillä liikkeellä enemmän kuin muualla, Rauanmaa sanoo.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
