Ohjelmistotalo Nitor ja Helsingin yliopisto ovat selvittäneet suomalaisyritysten ketteryyden tilaa. Ensimmäisten tulosten mukaan suomalaisyritykset ovat edelläkävijöitä ketteryydessä: Noin 24 prosenttia vastaajista kertoi yrityksensä käyttävän ketteriä menetelmiä koko yrityksen laajuudelta.
Ketteryyden tila Suomessa -tutkimus toteutettiin verkkokyselynä marras-joulukuussa 2018, ja siihen vastasi 118 henkilöä eri toimialoilta. Eniten vastaajia oli ICT-, finanssi- ja televiestintäaloilta.
Suosituimmat menetelmät vastaajien keskuudessa olivat Scrum (88 %), Kanban (81 %), DevOps (62 %), SAFe (61 %) ja Lean-menetelmät (52 %). Ketteriä menetelmiä ei käyttänyt lainkaan 6 % vastaajista. 89,5 % oli kokenut ketterät menetelmät positiivisina.
Nitorin kouluttaja Maarit Laanti nostaa tutkimuksen tärkeimmäksi tulokseksi sen, ettei yksikään ketteriä menetelmiä käyttänyt yritys ollut siirtynyt takaisin perinteiseen malliin. Tämä kertoo selvää kieltä siitä, että agile-konsepti toimii käytännön ohjelmistoprojekteissa.
Ketterien menetelmien levinneisyyttä yrityksiin on tutkittu aiemmin muun muassa vuosittain julkaistavassa kansainvälisessä State of Agile -tutkimuksessa, joka ulottuu myös Suomeen. Suomalaisten vastaajien määrä ei kuitenkaan ole tiedossa, ja eurooppalaisiakin oli viimeisimmän selonteon vastaajista vain 27 prosenttia.
- Jos vertaamme oman kyselymme vastauksia State of Agile -tutkimukseen käy ilmi, että suomalaisyritykset käyttävät kansainvälisessä vertailussa enemmän kehittyneitä ketteriä menetelmiä kuten Scrumia, Kanbania ja SAFea. Maailmalla ehdottomasti yleisin menetelmä on Scrum, joka on käytössä 70 prosentilla vastaajista ja Kanban vain 5 prosentilla, Laanti sanoo.
Tämän perusteella suomalaisyritykset vaikuttavat olevan selkeästi edelläkävijöitä ketterien menetelmien hyödyntämisessä.
Helsingin yliopisto ja Nitor tulevat myöhemmin julkaisemaan tarkempaa analyysiä selvityksen tuloksista.
Pilvisiirtymien tahti on hidastunut, ja monet yritykset ovat jo saavuttaneet pilvestä saatavan kilpailuedun. Miten tämä vaikuttaa IT-palvelukumppaneiden rooliin ja prioriteetteihin tulevaisuudessa? TCS:n yritysarkkitehti Jukka-Pekka Ahonen kertoo omista näkemyksistään.
Autoteollisuuden järjestelmissä edellytetään välitöntä käynnistystä. Tämän takia tulevaisuuden ajoneuvoissa ja lopulta robottiautoissa vaaditaan nykyistä nopeampia muistiratkaisuja. Niitä kehittää KIOXIA.
Nokia Säätiö myöntää tunnustuspalkintonsa Tieteen tietotekniikan keskuksen eli CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koskelle hänen merkittävästä roolistaan yhteiseurooppalaisen LUMI-supertietokoneen ekosysteemin mahdollistajana. Koski oli keskeisessä roolissa, kun 11 maan eurooppalainen LUMI-konsortio rakennettiin.
Murata on esitellyt kaksi uutta HaLow-moduulia, jotka mahdollistavat jopa kilometrin kantaman Wi-Fi-yhteydellä. Nämä kompaktit, Sub-1 GHz -taajuuksia tukevat moduulit tarjoavat tehokkaita ratkaisuja erityisesti älykotien, teollisuuden ja infrastruktuurin IoT-sovelluksiin.
