Ohjelmistotalo Nitor ja Helsingin yliopisto ovat selvittäneet suomalaisyritysten ketteryyden tilaa. Ensimmäisten tulosten mukaan suomalaisyritykset ovat edelläkävijöitä ketteryydessä: Noin 24 prosenttia vastaajista kertoi yrityksensä käyttävän ketteriä menetelmiä koko yrityksen laajuudelta.
Ketteryyden tila Suomessa -tutkimus toteutettiin verkkokyselynä marras-joulukuussa 2018, ja siihen vastasi 118 henkilöä eri toimialoilta. Eniten vastaajia oli ICT-, finanssi- ja televiestintäaloilta.
Suosituimmat menetelmät vastaajien keskuudessa olivat Scrum (88 %), Kanban (81 %), DevOps (62 %), SAFe (61 %) ja Lean-menetelmät (52 %). Ketteriä menetelmiä ei käyttänyt lainkaan 6 % vastaajista. 89,5 % oli kokenut ketterät menetelmät positiivisina.
Nitorin kouluttaja Maarit Laanti nostaa tutkimuksen tärkeimmäksi tulokseksi sen, ettei yksikään ketteriä menetelmiä käyttänyt yritys ollut siirtynyt takaisin perinteiseen malliin. Tämä kertoo selvää kieltä siitä, että agile-konsepti toimii käytännön ohjelmistoprojekteissa.
Ketterien menetelmien levinneisyyttä yrityksiin on tutkittu aiemmin muun muassa vuosittain julkaistavassa kansainvälisessä State of Agile -tutkimuksessa, joka ulottuu myös Suomeen. Suomalaisten vastaajien määrä ei kuitenkaan ole tiedossa, ja eurooppalaisiakin oli viimeisimmän selonteon vastaajista vain 27 prosenttia.
- Jos vertaamme oman kyselymme vastauksia State of Agile -tutkimukseen käy ilmi, että suomalaisyritykset käyttävät kansainvälisessä vertailussa enemmän kehittyneitä ketteriä menetelmiä kuten Scrumia, Kanbania ja SAFea. Maailmalla ehdottomasti yleisin menetelmä on Scrum, joka on käytössä 70 prosentilla vastaajista ja Kanban vain 5 prosentilla, Laanti sanoo.
Tämän perusteella suomalaisyritykset vaikuttavat olevan selkeästi edelläkävijöitä ketterien menetelmien hyödyntämisessä.
Helsingin yliopisto ja Nitor tulevat myöhemmin julkaisemaan tarkempaa analyysiä selvityksen tuloksista.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
