Nokia kertoi tänään viime vuoden tuloksestaan, joka oli odotettua vahvempi erityisesti vuoden viimeisen neljänneksen osalta. Toimitusjohtaja Rajeev Surin mukaan 5G-verkkojen rakentaminen alkaa näkyä yhtiö kasvuna erityisesti tämän vuoden lopulla.
- Uskomme, että pitkällä aikavälillä muodostuu suotuisa investointien kierre, kun operaattorit päivittävät verkkojaan eri alueilla - optisista verkoista makroradioverkkoihin, kiinteistä langattomista yhteyksistä pilvipalvelutekniikoihin, piensoluista IP-reititykseen, verkkoriippumattomiin ohjelmistoihin ja niin edelleen. Odotamme, että tämän jälkeen seuraa toinen aalto, jossa teollisuusasiakkaat investoivat yksityiseen langattomaan teknologiaan kuten LTE- ja 5G-valmiisiin verkkoihin, Suri kuvaili yhtiön tulevaisuutta.
Nokian liikevaihto oli viime vuonna 22,6 miljardia euroa. Luku on kolme prosenttia pienempi kuin edellisvuonna, mutta toisaalta viimeisen neljänneksen liikevaihto oli puolestaan kolme prosenttia suurempi. Tulosta yhtiö teki 552 miljoonaa euroa, kun tulos oli vielä hieman pakkasella vuonna 2017.
Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että Nokia on parantanut tuloskuntoaan raskailla päätöksillä. Toimintaa on tehostettu ja väkeä vähennetty myös tutkimuspuolelta. Pari viikkoa sitten se ilmoitti uusista yt-neuvotteluista, joissa uhan alla on Suomessa 350 työpaikkaa. Paremmalla tuloksella on pitkällä aikavälillä kallis hintalappu.
Nokian tulos ei ollut analyytikoille yllätys, koska mitään tulosvaroitusta ei yhtiön pääkonttorista kuulunut. Nyt Nokia kuitenkin sanoo, että tämän vuoden ensimmäinen neljännes muodostuu ”erityisen heikoksi”. Sen jälkeen 5G-investointien pitäisi siis lähteä käyntiin kiihtyvällä vauhdilla.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
