Aalto-yliopiston ja Tanskan teknillisen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet tekoälyn, joka nopeuttaa huomattavasti uuden teknologian, kuten puettavan elektroniikan ja joustavien aurinkopaneelien, kehitystä. Se määrittää välittömästi, miten molekyylit reagoivat valoon. Tämä on käänteentekevää tulevaisuuden teknologioiden kehittämisessä.
Perinteisesti molekyylien reaktioita ulkoisiin ärsykkeisiin on tutkittu luonnontieteissä ja teollisuudessa spektroskopialla. Spektroskopiassa materiaalien ominaisuuksia selvitetään havainnoimalla niiden reaktioita esimerkiksi valoon, ja se on ollut ratkaisevassa asemassa lukemattomien arkipäivän teknologioiden kehityksessä. Nykyiset kokeellisen ja laskennallisen spektroskopian menetelmät ovat kuitenkin erittäin kalliita. Spektroskopiaan erikoistuneiden laboratorioiden käyttöaika on myös rajallista, ja laskentaan voi kulua valtavasti aikaa.
Aalto-yliopistossa kehitetty ARTIST-tekoäly (Artificial Intelligence for Spectroscopy) mullistaa sen, miten yksittäisten molekyylien spektri eli reaktio valoon voidaan selvittää.
- Normaalisti olemassa oleva tutkimustieto yhdistetään tutkijan intuitioon, jotta löydetään laitteille sopivimmat molekyylit. Kunkin molekyylin spektrin selvittäminen on hakuammuntaa, joka saattaa kestää viikoista kuukausiin riippuen siitä, kuinka paljon potentiaalisesti sopivia molekyylejä on olemassa. Kehittämämme tekoäly kertoo nämä ominaisuudet välittömästi, selittää Aalto-yliopiston tutkijatohtori Milica Todorović.
Nopeutensa ja tarkkuutensa ansiosta ARTIST voi vauhdittaa joustavan elektroniikan, kuten valodiodien eli ledien ja näyttöominaisuuksilla varustettujen paperien kehitystä. ARTIST tukee laboratoriossa tapahtuvaa perustutkimusta ja karakterisointia, ja se voi olla avainasemassa parempien akkujen ja katalyyttien sekä uusien, tarkasti määriteltyjä värejä sisältävien yhdisteiden kehityksessä.
Monitieteinen tutkimusryhmä opetti ARTIST-tekoälyä muutaman viikon ajan reilun 132 000 molekyylin tietoaineiston avulla. Nyt se kykenee ennakoimaan äärimmäisen tarkasti, miten käytetyt molekyylit ja vastaavat luonnossa esiintyvät molekyylit reagoivat valonsäteisiin. Ryhmä toivoo pystyvänsä kehittämään tekoälystä entistä tehokkaamman opettamalla sitä vielä suuremman aineiston avulla.
- Maailman laboratorioissa on odottamassa valtavat määrät spektroskopiatietoa. Toivomme saavamme käyttöömme lisää suuria tietoaineistoja, joilla voimme opettaa ARTISTia. Näin se pystyisi tulevaisuudessa oppimaan jatkuvasti tiedon määrän kasvaessa, selittää Aalto-yliopiston professori Patrick Rinke.
Tutkijat pyrkivät julkaisemaan ARTISTin avoimella tiedealustalla tämän vuoden aikana. Tällä hetkellä tekoälyn voi saada pyynnöstä koe- tai kehityskäyttöön.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
