Linux-ytimessä siirrytään seuraavaksi 5.0-versioon. Eilen Linus Torvalds julkisti ytimestä jo viidennen julkistuskandidaatin eli RC-version. Torvaldsin mukaan kaikki näyttää sujuvan suunnitellusti ja ilman ongelmia.
Torvaldsin mukaan noin kolmannes RC5:n muutoksista liittyy ajureihin. Loput jakaantuvan tasaisesti verkkotekniikkaan, työkaluihin, arkkitehtuuriparannuksiin ja vastaaviin. Hyvin normaalilta siis vaikuttaa ensimmäisen 5-ytimen kehitystyö.
Torvalds ilmoitti tämän vuoden alussa, että ytimen 4.21-version sijaan seuraava versio saisi numeron 5.0. Tähän ei ole mitään erityistä teknistä syytä, aika vain oli kypsä, Torvalds kertoi.
Linux-käyttöjärjestelmä on tällä hetkellä noin 27,5-vuotias. Linus Torvalds ilmoitti elokuussa 1991 usenet-ryhmässä kehittelevänsä uutta käyttöjärjestelmää. Linuxiksi nimetyn ensimmäisen ytimen eli kernelin hän julkisti 5.10. 1991.
Ensimmäisessä Linux-ytimessä oli muuten 10239 riviä koodia. Viitosversion myötä ytimen koodirivien määrä lähestyy 20 miljoonaa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
