Robottiautoja kehitetään nyt kovaa vauhtia. Suomessakin VTT:n Martti saa koko ajan lisää testikilometrejä. Yksi iso haaste robottiautoille on se, miten ne pystyvät toimimaan sumussa tai lumisateessa. MIT:ssä kehitetty piiri saattaa ratkaista nämä ongelmat.
Robottiautojen ongelma on se, että ne käyttävät navigointiinsa muiden tielläliikkujien kanssa valoon perustuvia tekniikoita, kuten infrapunaa hyödyntäviä LiDareita. Monissa olosuhteissa nämä tekniikat lakkaavat toimimasta riittävällä luotettavuudella.
Massachusetss Institute of Technologyn kehittivät piirin, joka toimii mikroaaltojen ja infrapuna-alueen välissä, ns. terahertsialueen alapuolella. Kohteiden havaitsemisessa piiri lähettää signaalin ja vastaanotin mittaa heijastuksen takaisin tulevista aalloista. Signaalin perusteella prosessori pystyy muodostamaan kuvan kohteesta.
Tällaisen terahertsialueen alapuolella toimivan lähettimen toteuttaminen robottiautoon on iso haaste. Herkkä kohteiden tunnistaminen edellyttää voimakasta lähtösignaalia vastaanottimelta prosessorille. Tähän asti tällaisen järjestelmän rakentaminen on vaatinut erillispiirejä, joilla järjestelmistä on tullut liian kookkaita ja kalliita. Yhdelle sirulle integroitujen järjestelmien tuottama signaali on puolestaan ollut liian heikko.
MIT:n tutkijoiden kehittämä piiri on kertaluokkia aiempia ratkaisuja herkempi. Se osaa siis tulkita paremmin terahertsien alaisen taajuusalueen aallonpituuksia, vaikka signaalissa olisi paljon kohinaa. Ratkaisu perustuu useiden detektorien integroimiselle samalle sirulla. 32 pikselin matriisi saatiin protopiirillä 1,2 neliömillin kokoon. Pikselit ovat samalla noin 4300 kertaa herkempiä kuin tämän hetken terahertsialueen alapuolella toimivat parhaat anturit.
Tekniikka vaatii edelleen kehitystä, mutta se on lupaava ratkaisemaan robottiautojen ongelmat.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
