STMicroelectronics on esitellyt uuden mikro-ohjainperheen, joka miellyttänee monia sulautettujen järjestelmien suunnittelijoita. STM32MP1 on lisää kaksi mikroprosessoria ohjainpiirille ja lisää samalla tuen Linuxille perinteisen reaaliaikaohjattavan ohjaimen rinnalle.
STM32-perhe on jo 12 vuotta vanha. Viime vuonna perhettä laajettiin tuomalla tarjolla kaksiytiminen ohjain ja radio multiprotokollatuella. STM32MP1 on yhtä merkittävä lisäys, sillä Arm Cortex-M4-ytimen rinnalle tuodaan kaksi Cortex-A7-mikroprosessoria.
Tällä halutaan laajentaa STM32-perheen käyttöä suuremmalle joukolle. Piiri on tarkoitettu mikro-ohjainkehittäjille, jotka tarvitsevat sovelluksissaan yleiskäyttöistä mikroprosessoritehoa sekä kehittäjille, joiden sovelluksissa kaivataan sekä ohjainta että prosessoreja.
MP1-piirien kehitys onnistuu samassa STM32Cube-ympäristössä kuin aiemminkin. Nyt siihen on vain tuotu lisänä tui ST:n omalle avoimen koodin Linuxille eli OpenSTLinuxille. Suunnittelun jostavuus nojaa ennen kaikkea siihen, että eri resurssit ja oheislaitteet voidaan työkaluilla mapata joustavasti joko Cortex-A-prosessoreille tai Cortex-M-ohjaimelle.
Menetelmällä saadaan tuotettua aina optimaalinen ohjainjärjestelmä sovelluksen suorituskyky- ja virrankulutustaropeiden mukaan. Mikäli sovelluksessa tarvitaan graafista käyttöliittymää, se onnistuu Linux-tuen kautta.
STM32MP1-piirit eivät ole tarkoitettuja autoelektroniikkaan, joissa piirit pitää kvalifioida tiukemmin vaatimuksin. Ne eivät myöskään sovi perusohjainsovelluksiin, joissa FeeRTOSin ajaminen ohjaimelle edelleen riittää. Kaikkeen muuhun suunniteluun piirit tuovat lisää joustavuutta.
STM32MP1-perheessä on kolme eri varianttia ja neljä eri kotelointia. Lisäksi siruille saa optiona Arm TrustZone-tietoturvalohkon. Kotelovalikoimiin kuuluu esimerkiksi markkinoiden pienen kaksiytimisen Cortex-A-prosessorin piiri, jolla on kokoa vain 10 x 10 milliä.
Lisätietoja ST:n verkkosivuilta.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
