STMicroelectronics on esitellyt uuden mikro-ohjainperheen, joka miellyttänee monia sulautettujen järjestelmien suunnittelijoita. STM32MP1 on lisää kaksi mikroprosessoria ohjainpiirille ja lisää samalla tuen Linuxille perinteisen reaaliaikaohjattavan ohjaimen rinnalle.
STM32-perhe on jo 12 vuotta vanha. Viime vuonna perhettä laajettiin tuomalla tarjolla kaksiytiminen ohjain ja radio multiprotokollatuella. STM32MP1 on yhtä merkittävä lisäys, sillä Arm Cortex-M4-ytimen rinnalle tuodaan kaksi Cortex-A7-mikroprosessoria.
Tällä halutaan laajentaa STM32-perheen käyttöä suuremmalle joukolle. Piiri on tarkoitettu mikro-ohjainkehittäjille, jotka tarvitsevat sovelluksissaan yleiskäyttöistä mikroprosessoritehoa sekä kehittäjille, joiden sovelluksissa kaivataan sekä ohjainta että prosessoreja.
MP1-piirien kehitys onnistuu samassa STM32Cube-ympäristössä kuin aiemminkin. Nyt siihen on vain tuotu lisänä tui ST:n omalle avoimen koodin Linuxille eli OpenSTLinuxille. Suunnittelun jostavuus nojaa ennen kaikkea siihen, että eri resurssit ja oheislaitteet voidaan työkaluilla mapata joustavasti joko Cortex-A-prosessoreille tai Cortex-M-ohjaimelle.
Menetelmällä saadaan tuotettua aina optimaalinen ohjainjärjestelmä sovelluksen suorituskyky- ja virrankulutustaropeiden mukaan. Mikäli sovelluksessa tarvitaan graafista käyttöliittymää, se onnistuu Linux-tuen kautta.
STM32MP1-piirit eivät ole tarkoitettuja autoelektroniikkaan, joissa piirit pitää kvalifioida tiukemmin vaatimuksin. Ne eivät myöskään sovi perusohjainsovelluksiin, joissa FeeRTOSin ajaminen ohjaimelle edelleen riittää. Kaikkeen muuhun suunniteluun piirit tuovat lisää joustavuutta.
STM32MP1-perheessä on kolme eri varianttia ja neljä eri kotelointia. Lisäksi siruille saa optiona Arm TrustZone-tietoturvalohkon. Kotelovalikoimiin kuuluu esimerkiksi markkinoiden pienen kaksiytimisen Cortex-A-prosessorin piiri, jolla on kokoa vain 10 x 10 milliä.
Lisätietoja ST:n verkkosivuilta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
