USB-tekniikkaa hallinoiva USB Implementers Forum yllätti viime viikolla monet esittelemällä USB4-tekniikan, joka käytännössä on Intelin kehittämä Thunderbolt-väylä. Mutta miten USB-väylä kehittyy jatkossa? Standardityöryhmän mukaan mitään virallisia suunnitelmia USB5:sta ei ole.
Intelin Brad Saunders on vahvasti mukana USB-väylän kehitystyössä. Hn muistuttaa, että tyypillisesti USB-väylään on tuotu uusi standardi noin viiden vuoden välein. Samalla väylän nopeus on kaksinkertaistunut.
USB 3.2 Gen 1 siirsi dataa 5 gigabitin sekuntinopeudella. Entinen USB 3.1 eli nykyinen USB 3.2 Gen 2 nosti vauhdin 10 gigabittiin sekunnissa ja uusin 3.2-standardi -tekniseltä nimeltään USB 3.2 Gen 2x2 – 20 gigabittiin sekunnissa.
Viime viikolla esitelty USB4 perustuu Thunderbolt-protokollaan, ja se yltää 40 gigabittiin sekunnissa. Intelin Saundersin mukaan edellisestä standardista kului tällä kertaa aikaa vain kaksi vuotta, mutta tämä etu saatiin siitä, että käytettiin Intelin jo aiemmin kehittämää Thunderboltia.
Thunderbolt eli USB4 käyttää samaa nelijohtimista linkkiä kuin uusin USB 3.2 ja USB-C-liitin. C-tyypin liittin skaalautuu hyvin Thunderboltin 40 gigabitin datanopeuteen. Saundersin mukaan C-liitin seuraavaan eli USB5-tekniikkaan, jos siinä tullaan jälleen kaksinkertaistamaan datanopeus.
- Kaapelin pituudelle asettuu rajoituksia, mutta voidaan olettaa, että sopivilla toistimilla päästään myös tulevissa USB5-yhteyksissä usean kymmenen metrin optisiin kaapeleihin. Tosin tätä ei ole vielä toteutettu myöskään USB4-yhteyksille, Saunders muistuttaa.
Mutta näin voidaan olettaa, että USB5 tulee markkinoille joskus 2022-2023 todennäköisesti 80 gigabitin nopeudella. Kunhan muistetaan, että USB5:sta ole vielä tehty mitään pitkälle meneviä suunnitelmia.
USB-IF aikoo julkistaa vasta myöhemmin tänä vuonna valmiin USB5-standardin sekä ne markkinointinimet, joilla tulevia neljännen polven linkkejä tuodaan markkinoille.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
