Esineiden internetin eli IoT:n suosion räjähdysmäinen kasvu on saanut kritiikkiä, koska useiden verkkoyhteyttä käyttävien laitteiden tietoturvaratkaisut ovat riittämättömät. F-Securen mukaan uhkien ja hyökkäysten lukumäärä jatkaa kasvuaan, mutta se johtuu yleisesti tiedossa olevista tietoturvavirheistä, kuten paikkaamattomista ohjelmistoista ja heikoista salasanoista.
F-Securen julkaisema tuore raportti osoittaa, että IoT-laitteisiin kohdistuvat hyökkäykset lisääntyvät aiempaa tuntuvasti nopeammin. F-Secure Labsin keräämään ja analysoimaan dataan perustuvasta raportista käy ilmi, että IoT-uhkien lukumäärä tuplaantui vuonna 2018 kasvaen yhden vuoden aikana 19:sta 38:aan.
Monet uhat hyödyntävät arvattavia, yleisesti tiedossa olevia tekniikoita laitteiden saastuttamiseen. Peräti 87 prosenttia tutkituista uhista liittyy heikkojen käyttäjätunnusten tai paikkaamattomien ohjelmistojen hyödyntämiseen.
F-Securen Tom Gaffney arvioi, että suuret laitevalmistajat huomioivat tietoturvan aiempaa paremmin, mutta markkinoilla on paljon laitteita valmistajilta, jotka eivät hirveästi ajattele kuluttajien tietoturvaa tai yksityisyyttä.
- Suuret nimet kuten Google ja Amazon ovat ottaneet kehitysaskeleita älykotituotteidensa kanssa, sillä he ovat saaneet paljon apua massiiviselta kannattajajoukolta sekä eettisiltä hakkereilta. Tällaisiin kuuluu F-Securen Mark Barnes, joka ensimmäisenä esitteli toimivan murtomenetelmän Amazonin Echo-laitteelle vuonna 2017. Valitettavasti laitevalmistajat ovat jo vuosien ajan julkaisseet tuotteita miettimättä suuremmin tietoturvaa, joten markkinoilla on paljon vähemmän älykkäitä laitteita, jotka voidaan murtaa melko heppoisin menetelmin, sanoo Gaffney.
IoT-uhkia ei juuri tavattu ennen vuotta 2014. Tilanne muuttui käytännössä sillä hetkellä, kun Gafgyt-nimisen haittasovelluksen lähdekoodi julkaistiin. Gafgyt kohdisti hyökkäyksensä useita IoT-laitteita, kuten BusyBoxia käyttäviä laitteita, CCTV-valvontakameroita sekä useita DVR-tallentimia vastaan.
Gafgytin lähdekoodista jatkojalostettu Mirai ilmaantui lokakuussa 2016. Siitä tuli ensimmäinen IoT-haittasovellus, joka sai kansainvälistä julkisuutta, sillä sen kokoama botnet käynnisti yhden historian suurimmista palvelunestohyökkäyksistä.
Mirain koodi on ollut saatavilla ”tutkimuskäyttöä varten” vuodesta 2016 lähtien. Alkujaan se saastutti laitteita 61 eri käyttäjätunnusyhdistelmän avulla. Kolmessa kuukaudessa tuo määrä kohosi lähes 500:aan. Mirai on yhä erittäin yleinen haittaohjelmaperhe. Noin 59 prosenttia F-Securen honeypot-palvelimien vuonna 2018 tunnistamasta hyökkäysliikenteestä kohdistui Telnet-portteihin, ja niiden taustalla oli Mirain pyrkimys jatkaa leviämistään.
Pilvisiirtymien tahti on hidastunut, ja monet yritykset ovat jo saavuttaneet pilvestä saatavan kilpailuedun. Miten tämä vaikuttaa IT-palvelukumppaneiden rooliin ja prioriteetteihin tulevaisuudessa? TCS:n yritysarkkitehti Jukka-Pekka Ahonen kertoo omista näkemyksistään.
Autoteollisuuden järjestelmissä edellytetään välitöntä käynnistystä. Tämän takia tulevaisuuden ajoneuvoissa ja lopulta robottiautoissa vaaditaan nykyistä nopeampia muistiratkaisuja. Niitä kehittää KIOXIA.
Nokia Säätiö myöntää tunnustuspalkintonsa Tieteen tietotekniikan keskuksen eli CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koskelle hänen merkittävästä roolistaan yhteiseurooppalaisen LUMI-supertietokoneen ekosysteemin mahdollistajana. Koski oli keskeisessä roolissa, kun 11 maan eurooppalainen LUMI-konsortio rakennettiin.
Murata on esitellyt kaksi uutta HaLow-moduulia, jotka mahdollistavat jopa kilometrin kantaman Wi-Fi-yhteydellä. Nämä kompaktit, Sub-1 GHz -taajuuksia tukevat moduulit tarjoavat tehokkaita ratkaisuja erityisesti älykotien, teollisuuden ja infrastruktuurin IoT-sovelluksiin.
