Esineiden internetin eli IoT:n suosion räjähdysmäinen kasvu on saanut kritiikkiä, koska useiden verkkoyhteyttä käyttävien laitteiden tietoturvaratkaisut ovat riittämättömät. F-Securen mukaan uhkien ja hyökkäysten lukumäärä jatkaa kasvuaan, mutta se johtuu yleisesti tiedossa olevista tietoturvavirheistä, kuten paikkaamattomista ohjelmistoista ja heikoista salasanoista.
F-Securen julkaisema tuore raportti osoittaa, että IoT-laitteisiin kohdistuvat hyökkäykset lisääntyvät aiempaa tuntuvasti nopeammin. F-Secure Labsin keräämään ja analysoimaan dataan perustuvasta raportista käy ilmi, että IoT-uhkien lukumäärä tuplaantui vuonna 2018 kasvaen yhden vuoden aikana 19:sta 38:aan.
Monet uhat hyödyntävät arvattavia, yleisesti tiedossa olevia tekniikoita laitteiden saastuttamiseen. Peräti 87 prosenttia tutkituista uhista liittyy heikkojen käyttäjätunnusten tai paikkaamattomien ohjelmistojen hyödyntämiseen.
F-Securen Tom Gaffney arvioi, että suuret laitevalmistajat huomioivat tietoturvan aiempaa paremmin, mutta markkinoilla on paljon laitteita valmistajilta, jotka eivät hirveästi ajattele kuluttajien tietoturvaa tai yksityisyyttä.
- Suuret nimet kuten Google ja Amazon ovat ottaneet kehitysaskeleita älykotituotteidensa kanssa, sillä he ovat saaneet paljon apua massiiviselta kannattajajoukolta sekä eettisiltä hakkereilta. Tällaisiin kuuluu F-Securen Mark Barnes, joka ensimmäisenä esitteli toimivan murtomenetelmän Amazonin Echo-laitteelle vuonna 2017. Valitettavasti laitevalmistajat ovat jo vuosien ajan julkaisseet tuotteita miettimättä suuremmin tietoturvaa, joten markkinoilla on paljon vähemmän älykkäitä laitteita, jotka voidaan murtaa melko heppoisin menetelmin, sanoo Gaffney.
IoT-uhkia ei juuri tavattu ennen vuotta 2014. Tilanne muuttui käytännössä sillä hetkellä, kun Gafgyt-nimisen haittasovelluksen lähdekoodi julkaistiin. Gafgyt kohdisti hyökkäyksensä useita IoT-laitteita, kuten BusyBoxia käyttäviä laitteita, CCTV-valvontakameroita sekä useita DVR-tallentimia vastaan.
Gafgytin lähdekoodista jatkojalostettu Mirai ilmaantui lokakuussa 2016. Siitä tuli ensimmäinen IoT-haittasovellus, joka sai kansainvälistä julkisuutta, sillä sen kokoama botnet käynnisti yhden historian suurimmista palvelunestohyökkäyksistä.
Mirain koodi on ollut saatavilla ”tutkimuskäyttöä varten” vuodesta 2016 lähtien. Alkujaan se saastutti laitteita 61 eri käyttäjätunnusyhdistelmän avulla. Kolmessa kuukaudessa tuo määrä kohosi lähes 500:aan. Mirai on yhä erittäin yleinen haittaohjelmaperhe. Noin 59 prosenttia F-Securen honeypot-palvelimien vuonna 2018 tunnistamasta hyökkäysliikenteestä kohdistui Telnet-portteihin, ja niiden taustalla oli Mirain pyrkimys jatkaa leviämistään.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
