Suomaisten terveysteknologian alan yritysten tuoteviennin vuotuinen arvo nousi uuteen ennätykseen ja oli 2,3 miljardia euroa vuonna 2018. Kasvua edellisvuodesta kertyi 3,4 prosenttia. Ala on reilun 20 vuoden aikana tuonut Suomen ulkomaankauppaan lähes 12 miljardin euron ylijäämän, Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen iloitsee.
Terveysteknologia on edelleen yksi nopeimmin kasvavista korkean teknologian vientialoista Suomessa. Vaikka valtaosa yritysten tuotannosta menee vientiin, yrityksillä on tarve kehittää ratkaisujaan Suomessa.
- Tutkimus- ja kehitystoiminta Suomessa tuo terveysteknologia-ratkaisuja osaksi potilaan hoitoa, kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta tulevaisuuden terveydenhuoltoon sekä edistää samalla yritysten kasvua ja investointeja Suomeen, Hassinen jatkaa.
Terveysteknologia työllistää Suomessa jo yli 12 000 ihmistä. Kasvu lisää työpaikkoja, mikä on tuonut myös pulaa osaavista tekijöistä.
– Suurin puute on tällä hetkellä koodareista, Terveysteknologia ry:n hallituksen puheenjohtaja Veli Mäkelä Planmeca Oy:stä kertoo.
Terveysalan kasvustrategia on tiivistänyt terveysalan yhteistyötä ja edistänyt alan kasvua jo kahden hallituskauden ajan. Sitä tarvitaan Hassisen ja Mäkelän mukaan jatkossakin. Samaa tavoitetta tukee myös terveysalan yhteinen tulevaisuuden terveydenhuoltoon keskittyvä Terveyden tekijät -kampanja.
Terveydenhuollon laitteiden, kuten potilasvalvonta- ja röntgenlaitteiden vienti kasvoi 3,2 prosenttia 1,617 miljardiin euroon, mikä vastaa 71,0 prosenttia terveysteknologian kokonaisviennistä vuonna 2018. In vitro -diagnostiikan vienti kasvoi 4,7 prosenttia ja oli yhteensä 597 miljoonaa euroa sisältäen sekä laitteet että reagenssit.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
