Vakuutus- ja turvapalveluyritys mySafety Oy on tutkinut identiteetti - varkauksia jo viisi vuotta. Uusimman tutkimuksenmukaan joka kolmas suomalaisyritys on jo identiteettivarkauden tai sen yrityksen kohde. Joka seitsemäs yritys on onnistuneen identiteettivarkauden uhri.
Samalla yrityskaappauksista koituvat vahingot ovat kasvussa. Moni yrittäjä kokee edelleen identiteettivarkauden olevan maineuhka, joka syö uskottavuutta. Tilannetta monimutkaistaa se, että suuri osa Suomen identiteettivarkauksista operoidaan ulkomailta.
Raportin tulokset puhuvat karua kieltään. Tuoreesta tutkimuksesta selvisi, että jopa 36 % suomalaisista alle 250 henkilöä työllistävistä yrityksistä on joutunut joko identiteettivarkauden tai varkausyrityksen kohteeksi. Ruotsissa tilanne on vielä karumpi, sillä lähes puolet ruotsalaisista pk-yrityksistä on tutkimuksen mukaan joutunut varkausyrityksen kohteeksi.
Suomessa yhteensä 14 prosenttia yrityksistä ilmoitti joskus joutuneensa identiteettivarkauden kohteeksi, tästä määrästä 9 prosenttia viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kun kysymystä laajennettiin, oliko yritys joutunut identiteettivarkausyrityksen kohteeksi, myös Suomen luku nousi merkittävästi, vaikkakaan ei yhtä korkeaksi kuin Ruotsissa. 22 prosenttia yrityksistä oli joutunut identiteettivarkauden yrityksen tai suoran uhkan kohteeksi, ja 16 prosenttia yrityksistä oli kokenut tämän viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Identiteettivarkaus on ehdottomasti yksi yleisimmistä, ellei jopa yleisin petosrikos, joka yrityksiin nykypäivänä kohdistuu. Kokonaiset 36 prosenttia yrityksistä oli joutunut identiteettivarkauden tai varkausyrityksen kohteeksi, ja 25 prosenttia tapauksista sijoittuu viimeksi kuluneen vuoden ajalle. Uusimpien virallisten tilastolukujen mukaan Suomessa oli vuonna 2017 noin 286 000 yritystä, joissa oli 1–250 työntekijää. Laskujen mukaan tämä tarkoittaa, että noin 71 000 suomalaista yritystä joutui viime vuoden aikana jollain tavalla kosketuksiin identiteettivarkaan kanssa.
Tutkimusraportti löytyy mySafetyn sivuilta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
