Teslan perustaja Elon Musk tunnetaan siitä, että hän ei usko lidariin. Muskin mukaan autonomisen ajoneuvon voi toteuttaa näkyvää valoa kuvaavilla kameroilla. Monet ovat eri mieltä ja uskovat ennemmin anturifuusioon. Musk voi olla oikeassa tai olla tekemässä ison virheen.

Tietotekniikan ja Elektroniikan Seura järjesti eilen Teknologia22-messuilla ällistyttävät robotit -kilpailun korkeakoulujen joukkueille. Messukeskuksen radiosaaste aiheutti tiimeille ongelmia, mutta Aalto-yliopiston tiimin Robosiili matkasi virheettömästi matkansa ja ansaitsi selvän voittonsa.

ETN julkaisee vuosittain 2-3 digitaalista erikoislehteä. Tämän vuoden ensimmäinen numero ilmestyi vapun kunniaksi. Lehti sisältää jälleen vankan kattauksen elektroniikan ja huipputekniikan eri osa-alueilta. PoE eli Power-over-Ethernet etenee koko ajan, FPGA-piireillä voidaan taiteilla suorituskyvyn ja tehonkulutuksen välillä, automaation avulla on mahdollista kaikki hyöty irti digitalisaatiosta. Ja jos VR:n muuttuminen ketteräksi ohjelmistotaloksi kiinnostaa, sekin löytyy uudesta ETNdigistä.

Huawei on julkistanut Smart Door Lock Pro -älylukon, jossa on 3D-kasvontunnistus. Laitteen käyttöjärjestelmänä on yhtiön uusimmista älypuhelimista tuttu Harmony OS. Huawein mukaan ovi aukeaa alle kahdessa sekunnissa.

Jos halutaan tehdä esimerkiksi hahmontunnistusta, joudutaan se tyypillisesti tekemään grafiikkaprosessorilla. Tekoälymallit vaativat sen verran laskentaa, ettei tavallisella CPU-prosessorilla kannata sitä tehdä. Nyt CPU ottaa tätä grafiikkaprosessorien etumatkaa kiinni.

Helsingin Jätkäsaaressa liikkui viime vuoden lopulla erikoinen kulkija, kun LMAD-projekti ja DB Schenker testasivat, miten itsenäisesti ohjautuva jakelurobotti soveltuu pakettien noutopisteeksi. Kokeilu osoitti, että jakelurobotit sopivat kaupunkiympäristöön ja toimivat myös talviolosuhteissa hyvin.

Rakennusliike NCC:n kohteissa pääkaupunkiseudulla pilotoidaan uutta konenäköä ja tekoälyä hyödyntävää tekniikkaa. Israelilaisen Buildots ohjelmistolla rakennuskohteesta luodaan digitaalinen kaksonen, jonka avulla töiden edistymistä voidaan verrata rakennussuunnitelmiin ja -aikatauluihin.

Teollisuuden automaatioratkaisuja kehittävä OMRON on esitellyt uuden koodinlukijan MicroHAWK-sarjaansa. V440-F -uutuus soveltuu yhtiön mukaan erinomaisesti useiden koodien lukemiseen laajalta alueelta ja pitkiltä etäisyyksiltä sekä erittäin pienien koodien lukemiseen.

Jo nykyiset uudet autot nojaavat turvajärjestelmissään tiivisti tutkiin. Nykyautojen tutkajärjestelmät rajoittuvat kuitenkin yksinkertaisiin toimintoihin, kuten kaistaviivojen välissä pysymiseen moottoritiellä. Robottiauto tarvitsee kuitenkin paljon korkeamman resoluution etäisyystietoa.  edetäkseen korkeammalle autonomiatasolle. Kalifornialainen Zendar sanoo kehittäneensä tällaisen kaikissa olosuhteissa toimivan tutkan.

Ohjainpiirien suorituskyvyn kasvu niiden tehonkulutuksen samalla pienentyessä on johtanut siihen, että pienimmillekin siruille voidaan tuoda tekoäly- ja koneoppimistoimintoja. Teksasilaisen Silicon Labsin uudet BG24- ja MG24-ohjaimet näyttävät mallia siitä, mihin kehitys menee.

BACnet (Building Automation and Control Networks) on suosittu rakennusautomaatioon ja ohjaukseen tarkoitettu tiedonsiirtoprotokolla. BACnetiä käyttämällä yksinkertaistetaan eri rakennusautomaatiovalmistajien tuotteiden välinen tiedonsiirto. Nyt BACnet-data katkaisee kaapelit ja hyppää langattomaksi.

Vaikka robotit yleisesti yhdistetäänkin massavalmistuksen tuotantotiloihin, ovat ne tuotantokustannuksissa saatavien säästöjen vuoksi lisäämässä suosiotaan myös muilla sovellusalueilla, missä tarkkuus, toistettavuus ja kustannusten pienuus ovat tärkeässä asemassa. Autonomisten ajoneuvojen ja cobot-sovellusten suosion kasvu edellyttää niiden tuotekehitykseen soveltuvia ratkaisuja ja puolijohteita helpottamaan toteutusta ja prototyyppien tekoa.

Suomessakin on edelleen yli 2500 tasoristeystä. Vaikka niiden poistaminen on Väyläviraston iso prioriteetti, voidaan niiden turvallisuutta parantaa myös tekoälyn avulla. Nokian ja Schweizer Electronics ovat tehneet näin Baselin alueella.

Sensible 4:n ohjelmistoilla ajavat robottibussit ovat aloittaneet tesiajonsa Tampereen Hervannassa. ProAce-bussit kuljettavat matkustajia maksutta maaliskuun puoleen väliin saakka. Palvelukokeilun tavoitteena on selvittää, kuinka robottiautot voisivat tulevaisuudessa toimia osana julkista liikennettä.

Nokian vetämä LuxTurrim5G-hanke on saavuttanut tärkeän välietapin saatuaan päätökseen älypylväiden, data-alustan ja siihen liittyvien älykaupunkipalveluiden tutkimus- ja kehitysvaiheen. Monialainen 26 yhteistyökumppanin konsortio on saavuttanut lupaavia tuloksia, joita esitellään tänään.

Tällä hetkellä tekoäly siirtyy nopeasti pilvestä verkon reunalle. Tämä tarkoittaa käytännössä, että ohjainpiirien pitää pystyä laskemaan koneoppimismalleja sulautetuissa laitteissa, mikä vaatii yhä enemmän suunnittelijalta. STMicroelectronics on esitellyt työkalun, jolla sulautettujen ohjelmistojen suunnittelija voi hyödyntää tekoälyä ilman datatieteilijän asiantuntemusta.

Digitaaliseksi kaksoseksi kutsutaan rakennuksen, tehtaan, teollisuuslaitteen tai tuotantolinjan virtuaalista esitystä, jota voidaan käyttää esimerkiksi ennakoivaan ylläpitoon tai vaikkapa laitteen parantamiseen mallintamalla. Amazonin AWS-tytär on esitellyt tekniikan, jolla digitaalinen kaksonen voidaan luoda pilvessä mistä tahansa saatavilla olevasta datasta.

Robottiajoneuvojen ohjelmistoja kehittävä Sensible 4 on sopinut yhteistyöstä saksalaisen MOOVEGmbH:n kanssa. Hankkeen tavoitteena on tuoda automatisoidut robottiajoneuvot Euroopan markkinoille vuonna 2023. Itsestään ajavan sukkulabussin testit alkavat ensi vuoden alkupuolella.

NXP Semiconductors on esitellyt sovellusvalmiin alusta, jolla koneoppimista ja tekoälyä hyödyntävä 3D-kasvontunnistus voidaan tuoda osaksi älykodin järjestelmiä. Ratkaisu tarjoaa luotettavan 3D-kasvojentunnistuksen sisä- ja ulkokäyttöön erilaisissa valaistusolosuhteissa, mukaan lukien kirkas auringonvalo, hämärä yövalo tai muut vaikeat valaistusolosuhteet, jotka ovat haastavia perinteisille kasvojentunnistusjärjestelmille.

Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Tampereen yliopisto tuovat uusia ratkaisuja teollisuuden saataville. Nopeaa läpäisy- ja laskentakykyä tarjoavaa 5G-teknologiaa ja reaaliaikaista ohjausta voidaan hyödyntää valmistavassa teollisuudessa ja tuotannon automaatiossa.