|
|
|
|
|||||||||
|
A la carte
|
|||||||||||
|
|||||||||||
|
|
|
|
|||||||||
|
A la carte
|
|||||||||||
|
|||||||||||
Huawein eilinen Mate 30 -julkistus Münchenissä osoittaa, että teknisesti yritys ottaa tällä hetkellä erittäin suuria harppauksia eteenpäin. Samalla se alleviivaa, miten sääli asia on, etteivät käyttäjät saa käsiinsä Googlen palveluita. Ilman niitä Mate 30 on tuomittu häviämään, mikä on sääli.
Hollantilaisen Groningenin yliopiston tutkijat ovat rakentaneet kaksiulotteisen spin-transistorin, jossa spin-virrat syntyvät sähkövirralla grafeenin läpi. Grafeenin päälle asetettiin volframidisulfidi- eli WS2-kerros, jotta saadaan indusoitua varaus/spin -muunnos grafeenissa.
Huawei esitteli tänään Münchenissä uuden Mate 30 -sarjansa älypuhelimet. Laitteet pursuavat uusinta tekniikkaa, joka monin paikoin on parasta mitä älypuhelimissa on koskaan nähty. Silti kysymys kuuluu, kuka laitteet ostaa ilman virallisia Googlen palveluja.
Huawei esittelee tänään odotetun uuden Mate 30 -lippulaivamallistonsa. Lanseeraustilaisuutta voi seurata livenä osoitteessa 
AMD on esitellyt Roomassa toisen polven EPYC-palvelinprosessorinsa. Uutuuksien joukossa on myös yhtiön tähän asti tehokkain suoritin. 64-ytiminen EPYC 7H12 vaatii melkoisesti erikoisjäähdytystä, sillä piirin tehonkulutus on kovimmillaan peräti 280 wattia.
Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori ja VPN-talo Tosiboxin toimitusjohtajanakin toimiva Jarmo Limnéll piti eilen erittäin mielenkiintoisen esityksen Suomen datakeskustoimijoiden järjestön FDCF:n Future Data Summit -tapahtumassa. Limnéllin mukaan maailman digitalisaatio on kaatamassa jopa valtioiden rajoja.
Microsoft uudisti käyttöliittymänsä Windows Phone 7:ssa ns. live tile -ruuduilla, joka tuotiin sitten myös osaksi Windows 8 -käyttöjärjestelmää. Nyt eräs graafinen suunnittelija on kehittänyt tämän hirvityksen korvaajaksi kevyemmän Lite-käyttöliittymän. Toivottavasti Microsoft kuuntelee.
Suomen datakeskustoimijoiden järjestö FDCF (Finnish Data Center Forum) järjesti eilen Dipolissa tapahtuman, jossa ruodittiin datakeskuksia monelta eri kantilta. Iltapäivän paneelikeskustelussa nousi esiin ajatus, jonka mukaan Suomesta voi tulla yksi maailman merkittävimpiä datahubeja.
Lausannen teknisen korkeakoulun eli EPFL:n tutkijat ovat osoittaneet, kuinka optisten sirujen mikroresonaattorien sisällä oleva valo voidaan kiteyttää jaksollisiksi pulssijuniksi. Tämä voi parantaa optisten tietoliikennelinkkien suorituskykyä tai mahdollistaa esimerkiksi ultranopean ja huipputarkan LiDARin kehittämisen.
Oracle esitteli Open World -tapahtumassaan maailman tiettävästi ensimmäisen Raspberry Pi -korteista rakennetun supertietokoneen. Järjestelmä koostui peräti 1060 3B+-kortista. Korteille syötettiin virtaa USB-väylien kautta.
Esineiden internetille tärkeä langaton automaatio tarvitsee avointa alustakehitystä, sillä se muodostaa perustan kaikelle järjestelmänkehitys- ja standardointityölle. Tänään Vaasan yliopistossa väittelevä Reino Virrankoski kehitti työssään avoimen anturialustan IEEE 802.15.4-radion pohjalta.
Kaksiytimiset ratkaisut tuovat merkittäviä lisäetuja digitaalisignaalien sulautettuihin ohjaussovelluksiin, joissa hyödynnetään pitkälle integroituja mikro-ohjaimia tai signaalinkäsittelyyn erikoistuneita DSC-ohjaimia. Tarjolla on ohjainpiirien arkkitehtuuri, joka lisää järjestelmän suorituskykyä ja nopeuttaa markkinoille tuomista sekä pienentää laitteiston kokoa ja kustannuksia.
- Jos poistaa inhimillisen virheen mahdollisuuden autoista, säästää kymmeniä tuhansia ihmishenkiä. Jos poistaa tämän ”kuskinvirheen” autonomisesta järjestelmästä, eliminoi datavarkauden mahdollisuuden. Ja tämä on ymmärtääkseni ainoa tapa estää datavarkaus, sanoi Oraclen pääjohtaja Larry Ellison Oracle Open World -tapahtuman keynote-puheessaan.
Oracle julkisti OpenWorld-tapahtumassaan uuden version Javasta. Versio 13 parantaa ympäristön suorituskykyä, vakautta ja tietoturvaa, mutta tärkeimmän viestin toi silti Java-alustan kehityksestä vastaava johtaja Georges Saab.
Linköpingin yliopiston tutkijat ovat osoittaneet kuinka kvanttitietokone todella toimii ja ovat onnistuneet simuloimaan kvanttitietokoneen ominaisuuksia klassisessa tietokoneessa. Professori Jan-Åke Larsson ja jatko-opiskelija Niklas Johansson ovat selvittäneet, mitä kvanttitietokoneessa tapahtuu ja miksi se on tehokkaampi kuin klassinen tietokone.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
