Lausannen teknisen korkeakoulun eli EPFL:n tutkijat ovat osoittaneet, kuinka optisten sirujen mikroresonaattorien sisällä oleva valo voidaan kiteyttää jaksollisiksi pulssijuniksi. Tämä voi parantaa optisten tietoliikennelinkkien suorituskykyä tai mahdollistaa esimerkiksi ultranopean ja huipputarkan LiDARin kehittämisen.
Optiset mikroresonaattorit muuntavat laservalon ultralyhyiksi pulsseiksi, jotka kulkevat ympäri resonaattorin kehää. Nämä pulssit, jotka tunnetaan Kerr-solitoneina, voivat edetä resonaattorissa muotonsa säilyttäen.
Kun solitonit poistuvat mikroresonaattorista, lähtevä valo on pulssijunan muodossa: tämä on sarja toistuvia pulsseja, joilla on kiinteät välit. Tässä tapauksessa pulssien toistumisnopeus määräytyy resonaattorin koon perusteella. Pienemmät koot mahdollistavat korkeiden toistotaajuuksien sykejunat, joissa taajuus nousee satoihin gigahertseihin.
Kuituoptiikan tunnettu ongelma eli valon taivutushäviö tarkoittaa, että mikroresonaattorien koko ei voi pudota alle muutamaan kymmeneen mikroniin. Siksi tämä rajoittaa maksimia toistonopeutta, jonka voimme saavuttaa pulsseille.
Laboratoriossaan tutkijat EPFL:ssä ovat nyt löytäneet tavan ohittaa tämä rajoitus ja irrottaa pulssin toistotaajuus mikroresonaattorin koosta tuottamalla useita solitoneja yhdessä resonaattorissa.
Tutkijat löysivät tavan syöttää mikroresonaattoria mahdollisimman suurella määrällä dissipatiivisia Kerr-solitoneja tarkalleen yhtä suurella etäisyydellä niiden välillä. Tätä uutta valonmuodostusta voidaan ajatella kiteisten kiinteiden aineiden atomiketjujen optisena analogina ja siksi tutkijat kutsuivat niitä ”täydellisiksi solitonikiteiksi” (PSC, perfect soliton crystals).
Interferometrisen parannuksen ja optisten pulssien suuren määrän ansiosta PSC-kiteiden koherenssi moninkertaistaa tuloksena olevan pulssijunan suorituskyvyn - ei vain sen toistumisnopeuden, vaan myös tehon.
Tutkijat selvittivät myös PSC-muodostelmien dynamiikkaa. Huolimatta hyvin organisoidusta rakenteestaan ne näyttävät olevan läheisesti yhteydessä optiseen kaaokseen. Tämä johtuu valon epävakaudesta optisissa mikroresonaattoreissa, mikä on yleistä myös puolijohdepohjaisissa ja kuitulaserjärjestelmissä.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 19.9.2019
Tamperelainen VLSI Solution on julkaissut uuden sukupolven audioprosessorin, joka asettaa uudet standardit äänenkäsittelylle sulautetuissa järjestelmissä. VS1073-uutuuspiiri pystyy purkamaan ja käsittelemään enemmän äänenpakkausmuotoja kuin mikään muu prosessori markkinoilla – mukaan lukien uudet tuetut formaatit kuten ALAC, DSD, Opus ja AC-3.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut uusista tullipolitiikoista, jotka uhkaavat horjuttaa puolijohdeteollisuuden globaaleja toimitusketjuja. Trumpin hallinto on määrännyt 10 prosentin perustullin kaikkiin tuontituotteisiin ja jopa 32 prosentin tullit valikoiduille maille, kuten Taiwanille. Vaikka Taiwanin puolijohteet ovat toistaiseksi tullivapaita, alan toimijat elävät epävarmuudessa mahdollisista tulevista muutoksista.
Oululaistaustainen elektroniikkayhtiö TactoTek on nimittänyt tekniikan tohtori Pälvi Apilon uudeksi teknologiajohtajakseen. Apilo on ollut osa TactoTekin asiantuntijatiimiä vuodesta 2018 ja toiminut viimeksi yhtiön ennakoinnin ja tutkimuksen johtajana.
Kosketusnäyttö on olennainen osa jokaista nykyaikaista maksujärjestelmää ja myyntipisteen POS-päätettä (point of sale terminal). Sen tietoturvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota.
