Suomen korkeakoulut eivät tuota tarvittavaa määrää uusia osaajia teknologiayritysten tarpeisiin, kertoo Teknologiateollisuus ry:n tuore selvitys. Sen mukaan teknologia-alalle vuonna 2018 ennustettu noin 53 000 uuden osaajan tarve vuosille 2018–2021 on toteutumassa jopa ennakoitua nopeammin.
– 80 prosenttia arvioidusta yritysten henkilöstön nettomäärän lisäyksestä on toteutunut viime ja tämän vuoden aikana. Lisäksi uusia ihmisiä tarvitaan alalta eläköityvien tilalle. Diplomi-insinöörien osalta ollaan lähellä täystyöllisyyttä. Yrityksissä olisi töitä tarjolla joka puolella Suomea, mutta ne tarvitsevat yhä enemmän ja enemmän osaamista, sanoo johtaja Laura Juvonen.
Jos teknologia-alan yritysten rekrytoinnit jatkuvat samaa tahtia, tarvitsevat ne joka vuosi noin 13 400 uutta osaajaa, joista 9 200 tekniikan aloilta. Korkeakouluista ja ammatillisista oppilaitoksista on viime vuosina valmistunut vuosittain yhteensä alle 6000 tekniikan opiskelijaa, jotka ovat hakeutuneet töihin teknologiateollisuuteen.
– Osaajien puute on jo merkittävä este jäsenyritystemme sekä työllisyyden kasvulle koko maassa, Juvonen toteaa.
Korkeakoulutettujen osuus alan henkilöstöstä sekä korkeamman osaamisen tarve kasvavat jatkuvasti. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoteen 2030 ulottuvana tavoitteena on, että vähintään 50 prosenttia nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Teknologiateollisuudessa tämä ei kuitenkaan riitä.
– Jo nyt 60 prosentilla teknologia-alalle rekrytoitavista uusista työntekijöistä tulisi olla korkeakoulututkinto tai sitä vastaava osaaminen. Hyvä uutinen on, että alan houkuttelevuus nuorten parissa on kasvanut ja että sekä korkeakoulut että opetus- ja kulttuuriministeriö esittävät tekniikan korkeakoulutuksen tutkintomääriin lisäystä. On tärkeää, että korotukset kohdennetaan osaajatarvealoille, Juvonen korostaa.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
