Aalto-yliopisto ja VTT toimittavat kuvausteknologiaa Euroopan avaruusjärjestön missioon, joka tutkii aurinkokunnassamme ensimmäistä kertaa vierailevaa komeettaa. Luotain laukaistaan avaruuteen vuonna 2028.
Suomalainen avaruusosaaminen on merkittävässä roolissa aurinkokunnan syntyvaiheita tutkivassa Euroopan avaruusjärjestön (ESA) Comet Interceptor -avaruusmissiossa. Aalto-yliopisto ja VTT toimittavat luotaimeen kuvausteknologiaa ja ohjelmistoja data-analyysiin. ESA vahvisti mission kokoonpanon lokakuussa.
Mission tavoitteena on päästä tutkimaan vielä tuntematonta komeettaa, joka lentää aurinkokuntamme läpi ensimmäistä kertaa. Aurinkokunnan laitamilta sinkoutuvat komeetat ovat pysyneet jäässä aurinkokunnan syntymästä saakka. Siksi tutkijat uskovat, että niitä tutkimalla on mahdollista tehdä päätelmiä varhaisen aurinkokunnan olosuhteista.
Kolmeosainen Comet Interceptor -luotain laukaistaan suunnitelmien mukaan avaruuteen vuonna 2028. Alus pysähtyy noin 1,5 miljoonan kilometrin päähän maasta, missä se odottaa sopivaa kohdetta jopa vuosia. Kun sopiva komeetta havaitaan teleskoopeilla maasta käsin, luotain lähtee sitä kohti. Ennen kohtaamista kaksi pienempää luotainta irtautuu pääaluksesta ja lähtee suorittamaan ohilentoa komeetan eri puolilta.
Toisessa pienemmistä luotaimista on kaksi kuvausinstrumenttia, jotka käyttävät Aalto-yliopiston kehittämää ohjelmistoa. Emoluotain kantaa mukanaan VTT:n kehittämää spektrikameraa ja infrapunaspektrometriä, joilla voidaan selvittää komeetan kemiallista ja mineraalikoostumusta.
- Ohilento on riskialtis, ja luotain saattaa hajota, joten kameroiden ottamat kuvat on lähetettävä Maahan välittömästi. Luotaimen tietokoneen on suoritettava kuvien valinta ja lataus itseohjautuvasti. Siinä kehittämämme kuva-analyysin automaatio on ratkaisevassa roolissa, kertoo tutkijatohtori Andris Slavinskis Aalto-yliopistosta.
Comet Interceptor on ensimmäinen Euroopan avaruusjärjestön Fast-luokan missio. Nopeiden missioiden on määrä lähteä avaruuteen kahdeksassa vuodessa suunnittelun aloittamisesta. Alusten paino on rajoitettu alle 1000 kiloon, jotta ne voidaan laukaista kimppakyydillä suurempien avaruuslaitteiden mukana. Comet Interceptor -luotaimen on määrä lähteä avaruuteen ESA:n eksoplaneettoja tutkivan ARIEL-teleskoopin laukaisussa.
Mission tekee poikkeukselliseksi se, että se suunnitellaan ilman tietoa tutkittavan kohteen ominaisuuksista, kuten koosta tai ohilennon vauhdista. Etukäteen ei myöskään tiedetä, kuinka kauan sopivaa kohdetta joudutaan odottamaan.
Comet Interceptor -luotain odottaa vierailijoita aurinkokunnan ulko-osissa sijaitsevasta Öpik-Oortin komeettapilvestä. Parhaassa tapauksessa luotaimen avulla voidaan päästä tutkimaan aurinkokuntamme ulkopuolelta saapuvaa komeettaa lähietäisyydeltä – ensimmäistä kertaa historiassa.
University College London -yliopiston ja Edinburghin yliopisto johtamassa missiossa on mukana parin sadan hengen tiimi yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja yrityksistä ympäri maailmaa. Aalto on tehnyt yhteistyötä Tarton yliopiston kanssa kuvausinstrumentin kehittämisessä. Myös Helsingin yliopisto on mukana mission tutkimustiimissä.
(Kuva: George Brydon, Mullard Space Science Laboratory/ University College London)
Nokia kertoo yltäneensä mikroaaltolinkissä jo 20 gigabitin datanopeuteen kenttätestissä yhdessä Orange Francen kanssa. Ennätysvauhti onnistui yhdistämällä samaan linkkiin E-alueen taajuuksia ja perinteisiä taajuuksia. Kaikkiaan linkki ylsi 3,6 kilometrin päähän. Siinä käytettiin kahta 18 GHz:n kaistalla toimivaa mikroaaltoradiota jotka yhdistettiin kahteen 80 GHz:n taajuudella toimivaan E-Band-mikroaaltoradioon käyttämällä yhtä kaksikaistaista (18+80 GHz) antennia.
Useimpien sähköpostilaatikkoon tulvii nyt mitä erinomaisempia Black Friday- ja Cyber Monday -tarjouksia. Kyberturvallisuusyritys Proofpointin Pohjoismaiden johtaja Annika Westlund muistuttaa, etteivät verkkokauput useimmiten ole suojattu kovinkaan hyvin.
Tällä hetkellä Python, Java, C ja C++ ovat suosituimmat ohjelmointikielet. Mutta mikä on tilanne vuonna 2050? Tätä on vaikea ennustaa, mutta AnalyticsInsight on yrittänyt. Sen mukaan kärjessä jatkaa Python. Perustelujen mukaan Pythonin etu on monipuolisuus. Pythonilla voidaan toteuttaa yksinkertaisia komentosarjoja tai kehittyneitä verkkosovelluksia. Python on helpottanut kehittäjien mahdollisuuksia käyttää erilaisia ohjelmointityylejä. Sitä pidetään yhtenä helpoimmin opittavista ohjelmointikielistä.
Liikkumisemme muuttuu sähköiseksi, se on varmaa. Mutta mikä akkutekniikka on tehokkain? Miltä akunhallintajärjestelmien pitäisi näyttää? Entä kierrätys tai akkujen uusi käyttöikä? Ja miten näitä asioita koskevat päätökset vaikuttavat markkinoilla olevien liiketoimintamalleihin?
