Aalto-yliopiston rakentama Suomis 100 -nanosatelliitti on nyt ollut radallaan vuoden päivät. Laukaisu viivästyi suunnitellusta vuodella kantorakettien ongelmien takia. Satelliitin matka avaruudessa on kuitenkin sujunut mainiosti. Satelliittitiimin vastuullinen johtaa Esa Kallio on erittäin tyytyväinen sekä satelliitin toimintaan että sen tekemiin havaintoihin.
Suomi 100 kiertää maapalloa keskimäärin 575 kilometrin korkeudessa radalla, joka vie sen napa-alueiden yläpuolelle joka kierroksella. Siksi satelliitti tulee usein myös Suomen ylle, minkä ansiosta se voi havainnoida hyvin Suomea ja siihen voidaan myös olla suoraan yhteydessä Aalto-yliopiston Otaniemen maa-asemalta.
Laukaisua seuranneen testausvaiheen jälkeen satelliitti pääsi nopeasti töihin eli tekemään havaintoja kahdella mittalaitteellaan: kameralla sekä Aallossa suunnitellulla ja rakennetulla radiomittalaitteella eli radiospektrometrillä. Kuvaukset aloitettiin helpommin otettavilla ja tulkittavilla päiväkuvilla.
- Pystyimme hyödyntämään niissä myös satelliitin hidasta pyörimistä. Sen ansiosta yhdellä kameralla voidaan ottaa samasta paikasta kuvia moneen suuntaan ja liittää kuvat sitten panoraamakuviksi. Kuvia otettiin esimerkiksi Suomesta, Venetsiasta ja Ulko-Hebridien saariryhmästä. Päiväkuvien jälkeen siirryimme kuvaamaan öisin revontulia, tähtiä ja Kuuta, Kallio kertoo.
Pari kuukautta kestäneen kuvausvaiheen jälkeen satelliittitiimi aloitti mittaukset radiospektrometrillä. Radiospektrometri kuuntelee ”avaruusääniä” eli radioaaltoja, jotka kertovat Auringon vaikutuksesta Maahan ja sen lähiavaruuteen.
Radiomittalaitteella on myös tehty aktiivisia mittauksia hyödyntäen maassa olevia radiolähettimiä. Näillä mittauksilla pyritään ymmärtämään paremmin revontulia ja niiden käyttäytymistä. Radiomittaukset antavat tietoa Maan lähiavaruuden ajallisista ja paikallisista muutoksista. Mittausten tulkinta helpottuu aineiston määrän kasvaessa.
- Radiomittaukset ovat Suomi 100 -satelliitin toisen vuoden päätehtävä. Satelliitin rata mahdollistaa erilaisten mittausten teon vielä yli kymmenen vuoden ajan. Toivottavasti satelliitilla on edessään vielä monia iloisia syntymäpäiväjuhlia, professori Esa Kallio sanoo.
Aalto-yliopiston kumppani satelliittihankkeessa on Ilmatieteen laitos, joka osallistui satelliitin tietokoneohjelmiston ja instrumenttien valmistukseen ja on myös mukana tieteellisessä tutkimusohjelmassa.
Suomi 100 -satelliitin koko on noin 10 x 10 x 10 senttiä ja se painaa 1,1 kiloa. Oheisessa kuvassa kokeellinen 3D-tulostettu muoviosa näkyy selvästi satelliitin etuosassa. Sen sisällä ovat radiotutkimuslaitteen antennit. Kameran linssi näkyy muoviosan keskellä. (Kuva: Aalto-yliopisto)
Analog Devices päätti jokin aika sitten lopettaa yhteistyön englantilaisen jakelijan Anglia Componentsin kanssa. Tässä ei ole sinänsä mitään ihmeellistä, mutta Anglia suivaantui tästä niin paljon, että tuli julkisuuteen asian kanssa. Toimitusjohtaja Steve Rawlinsin mukaan ADI:n päätös rajoittaa asiakkaiden valinnanvaraa.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.