Hiukkaskiihdyttimet ovat massiivisia työkaluja tieteessä ja teollisuudessa. Perinteisten radiotaajuustoimisen kiihdyttimien koko ja kustannukset rajoittavat kuitenkin sen hyötyjä. Stanfordin ja SLAC:n tutkijat ovat nyt luoneet ensimmäistä kertaa piisirun, joka pystyy kiihdyttämään elektroneja infrapunalaserin avulla.
Esitelty kiihdytin sirulle on vain prototyyppi, mutta tutkijaryhmää johtanut Jelena Vuckovic kertoo, että sen suunnittelu- ja valmistustekniikoita voidaan skaalata tuottamaan hiukkassäteitä, jotka on riittävästi kiihdytetty suorittamaan kemiassa, materiaalitieteessä ja biologiassa kokeita, jotka eivät vaadi massiivisen kiihdyttimen tehoa.
Yhden piirin kiihdytin voisi myös johtaa uusiin syövän sädehoitoihin, toteaa fyysikko Robert Byer. Nykyään lääketieteen röntgenlaitteet täyttävät huoneen ja tuottavat säteen, jota on vaikea keskittää kasvaimiin. Potilaiden on käytettävä lyijysuojuksia lisävahinkojen minimoimiseksi. Nyt alkaa näyttää, miten voisi olla mahdollista antaa elektronisuihkusäteily suoraan kasvaimeen, jolloin terve kudos säilyy ennallaan”, kommentoi Byer.
Tutkijat toteuttivat sirun, jossa infrapunalaserin valopulssit kulkevat piin läpi osuakseen elektroneihin oikeaan aikaan ja oikeassa kulmassa, siirtääkseen niitä eteenpäin vain hiukan nopeammin kuin sitä ennen.
Kuvassa osa sirurakenteisesta hiukkaskiihdyttimestä. Harmaat rakenteet keskittävät infrapunalaservaloa (näkyy keltaisena ja purppurana) keskikanavan läpi virtaaviin elektroneihin. Pakkaamalla tuhat kanavaa tuuman kokoiselle sirulle Stanfordin tutkijat toivovat kiihdyttävänsä elektroneja 94 prosenttiin valon nopeudesta.
Kun mikroaaltojen mitat ovat nelisen tuumaa niin infrapunavalon alle millimetrin aallonpituus tarkoittaa, että kiihdytinsirun fyysisten ominaisuudet voivat olla 100 000 kertaa pienempiä kuin perinteisen kiihdyttimen rakenteet.
Tämä vaati uutta lähestymistapaa tekniikkaan, joka perustuu piille integroituun fotoniikkaan ja litografiaan. Suunnitteluprosessikin jouduttiin kääntämää ylösalaisin.
Tutkijat haluavat kiihdyttää elektroneja 94 prosenttiin valon nopeudesta tai miljoonaan elektronivolttiin (1MeV) luodakseen hiukkasvirtauksen, joka on riittävän voimakas tutkimuksen tai lääketieteen tarkoituksiin.
Tämä prototyyppisiru tarjoaa vain yhden kiihtyvyysvaiheen, ja elektronivirtauksen tulisi kulkea noin tuhannesta tällaisesta vaiheista 1MeV:n saavuttamiseksi.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 10.1.2020
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
