Applen iPhone 5S:n sisuksista löytyvä A7-prosessori oli maailman ensimmäinen 64-bittinen kännyköiden sovellusprosessori. ABI Research ennustaa nyt, että vuoteen 2018 mennessä 64-bittisiä prosessoreja myydään älypuhelimiin ja tabletteihin 1,12 miljardia kappaletta.
Kolmen vuoden kuluttua 64-bittisten osuus mobiiliprosessorien markkinoista olisi näin 55 prosenttia. Näistä Android-laitteita on ennusteen mukaan 60 prosenttia, iOS-laitteita vajaa kolmannes ja WIndows-pohjaisia allke 9 prosenttia.
Tänä vuonna 64-bittisiä myydään 182 miljoonaa. Niistä Android-laitteisiin menee vain 20 prosenttia. Android tarvitsee käytännössä seuraavan päivitysversionsa ennen kuin alustalle tuodaan 64-bittisellä prosessorilla varustettuja laitteita.
Helmikuun Mobile World Congressissa alkoi jo 64-bittisten prosessorien vyöry. Intel, Marvell, Mediatek,Qualcomm ja Nvidia julkistivat kaikki oman A7-kilpailijansa.
Mihin älypuhelimissa sitten tarvitaan 64-bittisyyttä? Joidenkin analyytikoiden mukaan ei oikeastaan mihinkään, ei ainakaan vielä. 64-bittinen suoritin kykenee hyödyntämään yli 4 gigatavun keskusmuistia. Raskaan grafiikan käsittelyssä 64-bittisyys on ilman muuta etu, mutta sen todellien tarve tulee kännykkään vasta parin vuoden kuluttua.























Virtaamamittaus on monissa laitteissa kriittinen mutta usein ongelmallinen toiminto. Perinteiset mekaaniset anturit kuluvat ja jäävät sokeiksi pienille virtausnopeuksille. Ultraäänitekniikkaan perustuvat valmiit moduulit tarjoavat nyt tarkan, huoltovapaan ja helposti integroitavan vaihtoehdon niin kuluttaja- kuin teollisuussovelluksiin.