Kamera on edelleen yksi älypuhelimen osa, jota valmistajat yrittävät kehittää paremmaksi. Hollantilainen LetsGoDigital raportoi nyt Samsungin uudesta patentista. Siinä kamera koostuu kaikkiaan kuudesta, taittuvasta kennosta.
Älypuhelimiin on viime vuosina asennettu yhä enemmän kameroita. Jopa halvemmista malleista voi löytyä neloiskamera. HMD Global julkaisi vuoden 2019 alkupuolella ensimmäisenä viiden kennon kamerapuhelimen, Nokia 9 PureView -mallin. Samsung haluaa viedä kehityksen askeleen pidemmälle.
Samsungille on myönnetty patentti Galaxy-älypuhelimelle, jossa on kuusi kameraa (5 laajakulmakameraa + 1 zoomkamera). Kameroiden lukumäärä ei välttämättä ole se suurin uudistus vaan se, että Samsung näkee mahdollisuuksia parantaa kuvanlaatua edelleen liikkuvilla kameran antureilla eli kallistettavilla kuva-antureilla.
Samsungin joulukuussa hakema patentti julkistettiin WIPOssa tällä viikolla. Patentin mukaan rakenteessa käytetään viittä laajakulmakameraa, joiden polttoväli on 28 millimetriä ja vähintään yksi teleobjektiivi. 'Normaalitilassa' jokainen kuva-anturi voi osoittaa yhteen suuntaan.
Liikkuvia antureita käyttämällä ne voivat kallistua niin, että voidaan saavuttaa suurempi polttoväli. Esimerkiksi neljän liikkuvalla tunnistimella varustetun laajakulmalinssin avulla voidaan ottaa panoraamakuva bokeh-tehosteella. Toisin sanoen panoraamakuva, jonka tausta on epäselvä.
Kallistuskuva-anturilla varustettujen laitteiden mahdollinen etu on, että useat kamerat voivat toimia yhdessä parantaakseen valokuvauskokemusta. Tämä voidaan saavuttaa erillisillä kameroilla, joita voidaan kallistaa itsenäisesti vaaka- ja / tai pystysuunnassa. Haittapuolena ratkaisussa ovat suuremmat komponentti- ja tuotantokustannukset sekä kasvanut virrankulutus. Myös kennojen tuottamien signaalien käsittely vaatii tehoa laskentaan ja uusia algoritmeja.
Lue lisää LetsGoDigitalin sivuilta.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
