USA:n saartolistalle joutuminen asettaa suuria haasteita Huawein tuotannolle. Yhtiö on pyrkinyt kasvattamaan omaa piirituotantoaan, mutta se myös ostaa yhä enemmän komponentteja japanilaisilta toimittajilta.
Japanilainen Nikkei-talouslehti kertoo, että Huawein ostot Japanista ovat tänä vuonna kasvaneet yli 50 prosenttia viime vuodesta. Summa oli jo viime vuonna noin 10,3 miljardia dollaria.
Kasvu on vauhdikasta, sillä vuonna 2018 Huawei osti japanilaistoimittajilta komponentteja 721 miljardilla jenillä eli noin 6,7 miljardilla dollarilla.
Kehitys on ollut Huawein tiedossa jo pitkään ja yhtiö on esimerkiksi älypuhelimissaan korvannut amerikkalaiskomponentteja jo vuoden ajan. Keväällä julkistetun Mate 30 -puhelimen komponenteista enää yksi prosenttia oli amerikkalaisvalmisteisia. Mate 30:n komponenteista 42 prosenttia oli tehty Kiinassa.
Vuonna 2018 Huawei osti komponentteja tutkimuslaitosten mukaan noin 70 miljardilla dollarilla. Tästä summasta amerikkalaisvalmistajille meni noin 11 miljardia dollaria. Käytännössä Trumpin hallinnon saartolista vie amerikkalaisilta puolijohdetaloilta vähintään reilun 10 miljardin dollarin tulot vuodessa.
HUaweilla on tosin suurin haaste komponenttivalmistuksessa vielä ratkaisematta. Syyskuun 15. päivän jälkeen taiwanilainen TSMC ei enää toimita sille esimerkiksi Kirin-älypuhelinprosessoreja. TSMC:n edistyneimmille prosesseille ei kuitenkaan löydy korvaajaa. Kiinalaiset puolijohdetehtaat eivät yllä 7 ja 5 nanometrin viivanleveyksiin vielä vuosikausiin.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
