Tietotekniikasta raportoiva AddictiveTips.com on kerännyt yhteen tilaston, jossa verrataan eurooppalaisten laajakaistastaan maksamaa hintaa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Suomi kuuluu listan tasaiseen kärkipäähään: meillä netti on suhteellisen halpa.
Vertailussa oli mukana 37 eri Euroopan maata. Tilastojen mukaan kallein laajakaista on Albaniassa, jossa asukkaat joutuvat laittamaan 7,1 prosenttia nettituloistaan laajakaistaan. Listan kärjessä on maksujen tilipussien SVetisi, jossa tuloista vain 1,1 prosenttia menee laajakaistamaksuihin.
Liettuassa ja Ranskassa palkasta menee laajakaistaan 1,2 prosenttia, Ranskassa 1,2, Iso-Britanniassa 1,3, Tanskassa ja Saksassa 1,4 prosenttia. Suomessa ja Romaniassa laajakaista vie 1,5 prosenttia tuloista. Onneksi Ruotsissa netti maksaa vielä promillen verran enemmän!
Norjassa palkat ovat Pohjoismaiden kovimmat, mutta onneksi vuonomaan asukit maksavat netistäänkin muita enemmän. Vuodessa norjalainen maksaa laajakaistastaan keskimäärin 792 euroa. Se tarkoittaa 2,2 prosentin lovea tuloihin.
Suomessa laajakaista maksaa vuodessa keskimäärin 439 euroa. Vaatimattoman keskipalkkamme takia olemme käytännössä samalla viivalla saksalaisten kanssa.
Addictive.Tipsin tilasto alla. Lisätietoja osoitteesta https://www.addictivetips.com/.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
