ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT USCONTACT
ETNdigi-superbanner
2026  # Double square

IN FOCUS

3D-piirit pakottavat suunnittelun huomioimaan lämmön, tehon ja mekaniikan

3D-IC-arkkitehtuureihin siirtyville suunnittelutiimeille suorituskyvyn ja luotettavuuden jatkuva parantaminen tuo mukanaan tuttuja mutta yhä monimutkaisempia haasteita: miten hallitaan tehonkulutusta, poistetaan lämpöä ja otetaan huomioon erilaisten fysikaalisten ilmiöiden monimutkainen vuorovaikutus pinotuissa rakenteissa?

Lue lisää...

ETNtv

 
ECF25 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan
  • Aku Wilenius, CN Rood
  • Tiitus Aho, Tria Technologies
  • Joe Hill, Digi International
  • Timo Poikonen, congatec
  • ECF25 panel
ECF24 videos
  • Timo Poikonen, congatec
  • Petri Sutela, Testhouse Nordic
  • Tomi Engdahl, CVG Convergens
  • Henrik Petersen, Adlink Technology
  • Dan Still , CSC
  • Aleksi Kallio, CSC
  • Antti Tolvanen, Etteplan
ECF23 videos
  • Milan Piskla & David Gustafik, Ciklum
  • Jarno Ahlström, Check Point Software
  • Tiitus Aho, Avnet Embedded
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Pasi Suhonen, Rohde & Schwarz
  • Joachim Preissner, Analog Devices
ECF22 videos
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Timo Poikonen, congatec
  • Kimmo Järvinen, Xiphera
  • Sigurd Hellesvik, Nordic Semiconductor
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Andrea J. Beuter, Real-Time Systems
  • Ronald Singh, Digi International
  • Pertti Jalasvirta, CyberWatch Finland
ECF19 videos
  • Julius Kaluzevicius, Rutronik.com
  • Carsten Kindler, Altium
  • Tino Pyssysalo, Qt Company
  • Timo Poikonen, congatec
  • Wolfgang Meier, Data-Modul
  • Ronald Singh, Digi International
  • Bobby Vale, Advantech
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Zach Shelby, Arm VP of Developers
ECF18 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan CTO
  • Heikki Ailisto, VTT
  • Lauri Koskinen, Minima Processor CTO
  • Tim Jensen, Avnet Integrated
  • Antti Löytynoja, Mathworks
  • Ilmari Veijola, Siemens

ETN

Oct Nov # TME square
TMSNet  advertisement
ETNdigi
A la carte
AUTOMATION DEVICES EMBEDDED NETWORKS TEST&MEASUREMENT SOFTWARE POWER BUSINESS NEW PRODUCTS
ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT US CONTACT
Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn

Sisäpiiriläinen kertoo: Tämän takia Nokia hävisi matkapuhelinkisan (osa 1)

Tietoja
Julkaistu: 12.12.2022
Luotu: 12.12.2022
Viimeksi päivitetty: 12.12.2022
  • Devices
  • Software
  • Business

Nokian katoaminen matkapuhelinten markkinoilta vuosikymmen sitten on edelleen iso haava suomalaisen elektroniikan historiassa. Tappion syitä on esitelty ja analysoitu kirjoissa ja lukuisissa lehtiartikkeleissa ja tv-ohjelmissa. ETN haastatteli pitkän uran Nokia-puhelinten ohjelmistokehityksessä toiminutta Erkki Koivusaloa. Hän antaa oman näkemyksensä siitä, mikä Nokian kännykkäbisneksessä meni vikaan.

Olet hiljan kirjoittanut kattavan kirjan tietoliikenteestä. Aiemmin olet tehnyt mittavan uran Nokian tuotekehityksessä. Kerrotko hieman urastasi?

- Työskentelin viitisentoista vuotta Nokian älypuhelinkehityksessä. Vuosituhannen vaihteessa siirryin Nokian verkkopuolelta Symbian-ohjelmistokehitykseen. Vuonna 2008 sain vetääkseni projektin, joka toi puhelintoiminnallisuuden Nokian ensimmäiseen Linux-puhelimeen nimeltään N900. Myöhemmin toimin MeeGo-tiimissä, joka auttoi Inteliä määrittelemään alustaratkaisuaan älypuhelimille ja tuottamaan puhelintoiminnallisuutta varten avoimen lähdekoodin ratkaisun yhteistyössä Nokian kehitystiimin kanssa.

- Loppuvuonna 2010 vedin MeeGoon 4G LTE data ja VoLTE puhelutuen rakentamista valmistellutta arkkitehtityöryhmää. Kun sitten Nokia vuonna 2011 päätti siirtyä käyttämään Windows Phone -käyttöjärjestelmää, kokosin uuden tiimin ohjaamaan yhteistyökumppaneitamme Microsoftia ja Qualcommia sekä puhelin- että datatoiminnallisuuden kehityksessä. Tiimini myös tuotteisti uusia LTE- ja VoLTE-teknologioita mobiilioperaattoreille.

Miten näet Nokian matkapuhelintoiminnan eri vaiheet ja sen päätymisen Microsoftin haltuun?

- Pystyn valottamaan näitä aiheita omasta näkökulmastani. Kehityskulkuun on vaikuttanut hyvin monenlaisia tekijöitä, joista kukaan ei voi mitenkään tuntea kaikkia. Uskon kuitenkin ymmärtäväni kohtuullisessa määrin kehityskulun isoa kuvaa, vaikka en ole ollut osallisena johtoportaan päätöksentekoon ja ratkaisuihin.

- 2000-luvulla Symbian hallitsi syntyvää älypuhelinmarkkinaa suvereenisti. Nokian S60 oli tärkein käyttöliittymä, vaikka Motorola ja Ericsson ja muut tekivät omia käyttöliittymätoteutuksiaan Symbianin päälle.

Mikä oli Symbianin suurin ongelma siihen, ettei se oikein koskaan toiminut kosketusnäytöillä?

- Olin mukana Symbianin sovelluskehityksessä vuoteen 2007 asti ja sen jälkeisestä ajasta minulla on vain toisen käden tietoja kollegoideni kautta. Vuosituhannen alussa Nokialla oli kehityksessä kosketusliittymää tukeva Symbian-ohjelmistoalusta, joka oli nimeltään Series 90. Vuonna 2004 Nokia julkaisi yhden tähän alustaan perustuneen puhelinmallin 7710, josta ei tullut kaupallista menestystä. Silloinen käyttöliittymäratkaisu perustui erillisen osoitinkynän käyttöön, mikä koettiin hankalaksi. Kosketusnäyttöjen potentiaalia ei tuolloin vielä ymmärretty ja niiden kehittämisen sijaan Nokialla päätettiin voimavarat keskittää perinteisiin numeronäppäimistöllä varustettuihin älypuhelimiin ja kirjainnäppäimistöä tukeviin kommunikaattoreihin. Nämä tuotekategoriat olivat menestyneet kaupallisesti hyvin.

- Usko kirjannäppäimistöillä varustettuihin kommunikaattoreihin oli Nokialle kaksiteräinen miekka. Vuosituhannen alussa ne olivat keihäänkärkituotteita ja markkinoiden arvostamaa huipputeknologiaa. Tekstin syöttäminen QWERTY-näppäimistöltä oli paljon helpompaa kuin numeronäppäimistöltä. Näppäimistö kuitenkin teki puhelimesta paksun ja painavan. Kun sitten kilpailijat saivat kevyempiin puhelimiinsa täysikokoisen kosketusnäytön ja sille riittävän hyvin toimivan kirjainnäppäimistön, kommunikaattorien kilpailuetu muuttuikin niiden rasitteeksi.

- Koska kosketusnäyttöteknologioiden tutkimukseen ei panostettu, niissä jäätiin kilpailevista Applen ja Googlen järjestelmistä jälkeen. Nokian ennen vuotta 2010 käyttämät kosketusnäytöt perustuivat resistiiviseen teknologiaan, jossa näyttö tunnistaa kosketuksen paineen. Nykyisin älypuhelinten näytöt käyttävät kapasitiivista teknologiaa, joka tunnistaa sormen aiheuttaman muutoksen näytön sähköiseen kapasitanssiin. Kapasitiivinen kosketusnäyttö pystyy tunnistamaan usean sormen samanaikaisen kosketuksen, mikä on mahdotonta resistiiviselle näytölle.

- Kun vuonna 2007 Nokialle saatiin kokeiltavaksi ensimmäiset iPhonet, oli niiden kapasitiivisen näytön kahden sormen zoom Nokian kehittäjille järkytys, koska Nokian käyttämä teknologia ei samaan pystynyt.

- S60 ohjelmistoalusta oli joitain vuosia jäljessä IoS ja Android käyttöjärjestelmien tuesta kosketusnäytölle eikä S60:n rakenne tukenut kosketusnäyttöjen vaatimaa toimintatapaa. Ymmärtääkseni kosketusnäyttötuki jouduttiin S60-alustaan rakentamaan uudelleen kovassa aikataulupaineessa eikä alustan silloinen arkkitehtuuri tarpeisiin vastannut. Kun alusta oli vuosien aikana kasvanut erittäin laajaksi ja mutkikkaaksi järjestelmäksi, ei arkkitehtuurin uudistaminen ollut helppoa.

Milloin Nokialla huomattiin Symbianin ongelmat? Mihin ne paikannettiin ja kuinka pitkään ongelmaa yritettiin ratkaista?

- Symbianin käyttö antoi Nokialle vuosituhannen alussa selvän etumatkan kilpailijoihin. Kyseessä oli ensimmäinen varteenotettava alusta älypuhelimille. Nokia lisäsi siihen ominaisuuksia ja tuotteisti S60-alustansa siten, että muutkin valmistajat kykenivät tekemään sillä puhelimia. S60:ssä oli kosketusnäyttöä lukuun ottamatta lähes kaikki ne ominaisuudet, millä älypuhelinvalmistajat ovat sittemmin menestyneet: Graafiset värinäytöt, Nokia Club -sovelluskauppa, Internet-selain, kartat ja GPS-navigointi ynnä yhä paremmiksi kehittyneet digikamerat. Puhelimen käytettävyys oli ensi alkuun alan huippua, mutta siitä tuli myöhemmin haaste, kun uudet kilpailijat Applen johdolla veivät käytettävyyden sovelluskaupassa ja kosketusnäytöillä aivan uudelle tasolle noin viittä vuotta myöhemmin. Nokian tuki Symbian-sovelluskehitykselle kärsi myös eri S60-versioiden rajapintojen yhteensopimattomuudesta ja muista alustan muutoksista.

- Siinä vaiheessa Nokia oli lukenut tilannetta väärin ja kokenut hallitsevansa markkinoita ylivoimaisen kustannuskontrollin avulla. Saavutettuaan lähes 40% osuuden älypuhelinmarkkinoista Nokia hyödynsi tehokkaaksi virittämänsä tuotannon ja logistiikan mittakaavaetuja. Valitettavasti myös S60:n käyttämät laitealustat oli viritetty edullisiksi eikä niistä irronnut sellaista prosessointitehoa, mitä sujuvasti toimiva kosketusnäyttö olisi tarvinnut. Kilpailijoiden piirisarjat toimivat tässä suhteessa paremmin. Symbian ja S60 olivat vuosien saatossa paisuneet niin laajaksi järjestelmäksi, että se alkoi jo haitata tuotekehitystä. Jotta eri ohjelmistojen yhteensopivuus taattiin, kehittäjät joutuivat määrävälein ottamaan käyttöön uuden kehitysympäristön. Jo tämä toimi vei vuosi vuodelta yhä pidemmän ajan, jolloin kehittäjä ei voinut tehdä työtään. Raskaaksi paisunut käyttöjärjestelmä olisi myös tarvinnut tehokkaan laiteympäristön.

- Vuonna 2009 julkistettu N97 kommunikaattori kärsi kaikista näistä ongelmista. Tuotteen julkistamisella oli iPhonen menestyksen luoma kiire, mikä yhdistettynä S60-kehityksen hidastumiseen ja haasteisiin kosketusnäyttöteknologian kanssa johti tuotteen ohjelmiston vakavaan keskeneräisyyteen myynnin alkaessa. Kun sitten laitealustakin oli kilpailijoita tehottomampi, tuotteesta tuli suuri pettymys ja merkittävä kolhu Nokian maineelle. Samaan aikaan esitelty N900 Linux-puhelin sen sijaan herätti intoa tietyssä asiakaskunnassa, mutta senkin käyttöliittymä oli hyvin kankea verrattuna Applen tuotteisiin. Kummassakin näistä puhelimista oli erillinen kirjainnäppäimistö, mistä myöhemmissä tuotteissa jo luovuttiin.

- Vuonna 2010 julkistettu Symbian 3 korvasi S60-järjestelmäalustan. Siinä oli jo aiempaa parempi tuki kosketusnäytöille ja Nokian N8 puhelin käytti sitä. Tulossa ollut Symbian 4 oli tarkoitus olla versio, jossa kosketusnäyttöteknologian kehitysominaisuudet olisi saatu viimein kuntoon, mutta aika loppui kesken. Nokian S60-puhelinten markkinaosuus oli laskenut joitain vuosia. Nokia ja operaattorit olivat tehneet markkinatutkimuksen, jossa vertailtiin kuluttajien halukkuutta iPhone-, Android- ja Symbian-tuotteiden käyttöön. Tässä vertailussa Symbian jäi viimeiseksi ja Nokian usko Symbian-alustaan loppui. Toiveet asetettiin kehitteillä olevan Linux-pohjaisen MeeGo-alustan harteille.

Kesällä 2011 Nokia esitteli N9-mallin, joka oli ensimmäinen Meego-puhelin. Se näytti ratkaisevan Symbianin ongelmat ja sai erittäin hyvät arviot, mutta siinä vaiheessa oli jo tehty päätös Windowsiin siirtymisestä. Miten näet tuon prosessin, jossa eri vaihtoehtojen välillä Symbianin korvaajaksi valittiin Windows Phone?

- MeeGo oli Nokian aiemman Maemo-nimisen Linux-alustan seuraaja. Nokia julkaisi kolme Maemoon perustuvaa tuotetta, N800 ja N810 tabletit sekä N900 Linux -puhelimen. Nokian S60-alustan uusi johtaja Lee Williams oli linjannut, että Symbianin jälkeiseen uuteen käyttöjärjestelmään tulisi panostaa aiempaa enemmän. Avoimen lähdekoodin hyödyntämiseen perustunut Maemo sai tästä uuden mission ja sen resurssointia lisättiin.

- Nokian N9 mallia alettiin kehittää Maemo-alustalle, mutta sen kehitystä vaikeuttivat useat muutokset johtoportaassa, jolle käyttöliittymäsuunnittelu raportoi. Johdon uusien linjausten takia käyttöliittymä suunniteltiin useasti uudelleen ja aiemmin kaavailluista innovaatioista luovuttiin. Kun samaan aikaan tarjottiin Nokian kokeneimmalle väelle vapaaehtoisia irtisanoutumispalkkioita, menetettiin talosta hyviä osaajia. Palkkioiden taustalla oli Nokian epäonninen yritys muuttua Internet-yhtiöksi ja uudistaa osaamistaan, kun johto pelästyi Googlen strategiasta muuttaa puhelimet vain putkeksi Internetiin. Panostukset Nokian omiin Ovi-palveluihin, kuten sovelluskauppaan, sähköpostiin tai tiedostojen ja videoiden jakopalveluun osoittautuivat lyhytaikaiseksi resurssien hukkakäytöksi. Nokian nopeus, voimat ja osaaminen eivät mahdollistaneet kilpailua piilaakson jättiläisten tai ketterien startupien kanssa. Ovi-palveluiden kuoliniskuksi muodostui lopulta Nokian Microsoft-sopimus ja Windows Phone -käyttöjärjestelmän käyttöönotto Nokian matkapuhelinten ohjelmistoalustana.

- Vuoden 2009 aikana Nokia päätti liittoutua Intelin kanssa, joka halusi mukaan älypuhelinbisnekseen. Intelin UMG-yksikkö oli saanut tehtäväkseen tuotteistaa laitealustan älypuhelimelle. Nokiaa kiinnosti Intelin laitealustan lisäksi heidän avoimen lähdekoodin kehitysyksikkönsä, jonka osaamisella haluttiin tuplata Nokian oman Linux-kehitystiimin voimat. Liittoutuman nimeksi valittiin MeeGo ja N9-mallista (kuva alla) tuli Nokian ensimmäinen ja samalla viimeinen MeeGo-tuote.

- Teoriassa MeeGo-liittoutuma näytti hyvin vahvalta. Käytännössä tilanne oli toinen. Kun Nokia oli älypuhelinten markkinajohtaja, Intel oli vasta aloittelevan haastajan asemassa. Intelillä ei ollut omaa radiomodeemia. Tällä alalla he joutuivat tekemään yhteistyötä muiden kumppaneidensa kanssa, kuten ST-Ericsson ja Infineon, joiden markkinatilanteet olivat myös hankalia eikä toimittajilta löytynyt vakuuttavia 4G teknologiaratkaisuja. Vaikka UMG Intelin tuoteyksikkönä teki kurinalaisesti johdettua tuotekehitystyötä, vaikutti Intelin avoimen lähdekoodin yksikkönsä laumalta voimakkaiden persoonien vetämiä itseohjautuvia tiimejä.

- Nokian ja Intelin tiimit kykenivät yhteistyöhön, mutta toisinaan tiimien väliset mielipide-erot muodostuivat jopa tuotteistuksen esteiksi. Kun Apple toimi Steve Jobsin tiukassa ohjauksessa ja Androidin loi Andy Rubinin johtama pienehkö tiimi, ei MeeGolla ollut yhtä selkeää johtajaa, joka olisi näyttänyt suunnan. MeeGo oli kahden itsetietoisen yrityksen useiden osastojen tasaveroinen ja hajanainenkin yhteenliittymä. MeeGon johtaminen osoittautui erittäin vaikeaksi ja sen työ eteni paljon toivottua hitaammin.

- Kun Stephen Elop aloitti Nokian pääjohtajana ja tutustui älypuhelinliiketoiminnan problematiikkaan, hän teki kertomansa mukaan kaksi huolestuttavaa huomiota: Symbianin kehitys takkusi ja Symbian-tuotteiden haluttavuus oli markkinoilla laskusuunnassa. Pelastajaksi odotetun MeeGon tiekartta ammotti tyhjyyttään. Ensimmäiset tuotteet olivat kaukana tulevaisuudessa ja tuotevalikoiman levitykseen arveltiin kuluvan vuosia. MeeGolle suunniteltu Ovi-sovelluskauppa oli vielä alkuvaiheissa, minkä arveltiin olevan vakava uhka uuden alustan menestykselle. Elop päätyi hyvin nopeasti kartoittamaan vaihtoehtoja, joita oli kaksi: Googlen Android ja Microsoftin Windows Phone.

 

 Erkki Koivusalo

- Valinta näiden eduksi kallistui nopeasti Windows Phonen kannalle. Elopin mukaan Googlen tarjoamat ehdot Nokialle olivat hyvin rajoittavat. Nokian miljardi-investointi Navteq-karttapalveluihin olisi muodostunut lähes arvottomaksi, koska Android tuki Googlen karttapalveluja. Nokia pelkäsi myös muuttuvansa älypuhelinten kuninkaasta vain yhdeksi Android-toimittajaksi muiden joukossa.

- Windows Phonen valinta sen sijaan näytti Elopin mielestä Nokian kannalta monessa suhteessa paremmalta vaihtoehdolta. Microsoftin kanssa saatiin neuvoteltua huomattavasti tasaveroisempi kumppanisopimus. Navteqin kartat olivat myös Microsoftille houkutteleva osa Nokian lisäarvoa. Lisäksi operaattorit kilpailusyistä tukivat voimakkaasti kolmannen ekosysteemin muodostumista iPhonen ja Android-puhelinten rinnalle. Nokia arveli voivansa Windows Phone toimittajana erottautua lukuisista Android-puhelinmalleista. Vauhdittaakseen ja vahvistaakseen tätä sangen myöhään aloitettua muutosta sekä taatakseen Microsoftin kanssa neuvoteltuun sopimukseen Nokialle edulliset ehdot Elop esitti Nokian hallitukselle Windowsin ottamista Nokian yksinomaiseksi älypuhelinalustaksi. Hallitus hyväksyi yksimielisesti tällä tavoin perustellun ehdotuksen.

- Nokian henkilökunta otti uutisen vastaan raskain mielin. Käytännössä ratkaisu merkitsi omasta tuotekehityksestä luopumista monella eri alalla, Symbianin ja MeeGon alasajoa sekä organisaation rajua supistamista. Huolestuttavalta kuulosti myös Elopin Windows Phonea puolustava kommentti: ”Windows Phone on täysin uusi käyttöjärjestelmä, siis eri tuote kuin Microsoftin aiempi Windows Mobile. Se on ollut markkinoilla niin lyhyen aikaa, ettei sen menestystä voida vielä täysin arvioida.” Tämän tuotteen varaan Nokia oli valmis laskemaan oman tulevaisuutensa ja otti siinä riskin, jota ei kyennyt hallitsemaan.

- Windows Phonen avulla Nokia kykenikin melko lyhyessä ajassa luomaan monipuolisen Lumia-puhelinten tuoteportfolion, johon saatiin myös johtavan piirisarjatoimittajan Qualcommin tuki neljännen sukupolven LTE verkkoteknologialle. Alun nopea kasvu tyrehtyi kuitenkin pian ja yli kymmenen prosentin markkinaosuuden saavuttaminen osoittautui haaveeksi.

 

Erkki Koivusalon haastattelun toinen osa julkaistaan huomenna.

MORE NEWS

Stubb uskoo Suomen nousevan tekoälyinfran suurvallaksi

Presidentti Alexander Stubb uskoo, että Suomella on poikkeuksellisen vahvat edellytykset nousta tekoälyn infrastruktuurin suurvallaksi. Slush 2026 -tapahtuman avauskeskustelussa Stubb nosti esiin Suomen puhtaan energian, Nokian verkkoteknologian sekä vahvan kvantti- ja avaruusteknologian osaamisen. Hänen mukaansa tekoälyn seuraava suuri kilpailu käydään infrastruktuurista.

NB-IoT irtautuu maanpäällisistä verkoista

NB-IoT-laitteiden yhteydet eivät enää rajoitu matkapuhelinverkkojen kuuluvuusalueille. Satelliittioperaattori Iridium on aktivoinut uuden NTN Direct -palvelunsa, joka tuo 3GPP-standardeihin perustuvan NB-IoT-tiedonsiirron koko maapallon kattavaan satelliittiverkkoon. Ensimmäinen palveluun hyväksytty moduuli tulee Nordic Semiconductorilta.

Suomalainen Willo tekee Teslan unelmasta totta

Nikola Tesla haaveili jo yli sata vuotta sitten maailmasta, jossa sähköä voitaisiin siirtää ilman johtoja. Nyt suomalainen Willo on ottanut merkittävän askeleen kohti tämän vision toteutumista. Yhtiö esitteli Helsingissä maailman ensimmäiseksi kuvaamansa langattoman tehonsiirron, jossa vastaanotin voi sijaita täysin vapaasti kolmiulotteisessa magneettikentässä. Akuton lamppu syttyi heti, kun se tuotiin huoneeseen.

SolidRun siirsi 10 gigabitin Ethernetin vaikeimman osan moduulille

Nopean Ethernet-yhteyden toteuttaminen on yksi teollisuuden sulautettujen järjestelmien vaativimmista piirilevysuunnittelun tehtävistä. SolidRun on ratkaissut ongelman integroimalla kaikki kolme Ethernetin PHY-piiriä suoraan uuteen NXP i.MX 95 -prosessorimoduuliinsa.

Fujitsu yhdistää AI-palvelimet sadan kilometrin päässä toisistaan

Fujitsun verkkoteknologiayhtiö 1Finity on kehittänyt optisen verkkokortin, jolla eri datakeskuksissa sijaitsevia tekoälypalvelimia voidaan yhdistää jopa 800 gigabitin sekuntinopeudella noin sadan kilometrin etäisyydellä. Uutuuden tavoitteena on saada hajautetut GPU-resurssit tehokkaampaan käyttöön.

Wi-Fi 8 testaaminen onnistuu jo ennen standardin valmistumista

Wi-Fi 8 -standardin odotetaan valmistuvan vasta vuonna 2028, mutta ensimmäisiä laitteita voidaan jo testata. Anritsu on päivittänyt MT8862A-mittausalustansa tukemaan uutta WLAN-tekniikkaa sekä Bluetooth LE -yhteyksiä.

Suomalainen salain sai ensimmäisenä Naton hyväksynnän

Suomalaisen Instan kehittämä salauslaite on saanut ensimmäisenä kotimaisena salausratkaisuna Naton Confidential-tason hyväksynnän. Traficom on lisäksi todennut Insta SafeLink Secret -salaimen täyttävän Suomen turvallisuusluokan II eli SALAINEN-tason vaatimukset. Hyväksynnät avaavat laitteelle käyttömahdollisuuksia sekä Suomen viranomaisverkoissa että Naton turvallisuusluokitellussa tiedonsiirrossa.

Kelluu kehitti lentävän tutkan Suomen itärajan valvontaan

Suomalainen Kelluu on kehittänyt ilmalaivaansa passiivisen tutkan, joka havaitsee kohteita radio-, televisio- ja matkapuhelinverkkojen signaalien heijastuksista. HALO-järjestelmä ei lähetä itse mitään, joten sen toimintaa ei voi paikantaa tutkalähetteen perusteella.

Würth tuo suuret virrat tavalliselle piirilevylle

Suurten virtojen johtaminen piirilevyllä on perinteisesti edellyttänyt paksuja kuparikerroksia tai erikoisrakenteita. Würth Elektronik ICS uusi PowerBusbar PF -virtakisko mahdollistaa suurten virtojen siirtämisen myös tavallisella FR4-piirilevyllä. Samalla voidaan pienentää piirilevyn kokoa ja valmistuskustannuksia.

Uuden ajan Linux haastaa Windowsin ja macOS:n

Piilaaksossa kehitetään uutta Linux-pohjaista käyttöjärjestelmää, jossa tekoäly ei ole erillinen sovellus vaan osa koko järjestelmän perustaa. Kora Systems uskoo voivansa haastaa Microsoftin ja Applen vain 50 huippuinsinöörin voimin. Ensimmäiset Kora-tietokoneet on tarkoitus tuoda markkinoille ensi vuonna.

Nokian tekoälytehdas tarvitsee muutakin kuin GPU-tehoa

Nokia on mukana viiden eurooppalaisen teknologiayhtiön hankkeessa, jossa suunnitellaan miljardiluokan tekoälyinfrastruktuuria Pohjoismaihin ja Baltiaan. Tekoälyn gigatehtaan rakentamiseen tarvitaan kuitenkin paljon muutakin kuin tehokkaita grafiikkaprosessoreita. Erityisen tärkeään asemaan nousevat tietoliikenneverkot ja sähkönsyöttö.

Iceyen uusi satelliitti erottaa 11 senttimetrin yksityiskohdat

Suomalainen Iceye on julkistanut viidennen sukupolven SAR-tutkasatelliittinsa, joka pystyy parhaimmillaan 11 senttimetrin erotuskykyyn. Gen5-satelliitti tuo mukanaan myös tekoälyprosessorin, jonka avulla kuvien analysointia voidaan tulevaisuudessa siirtää suoraan kiertoradalle.

TME haastaa DigiKeyn ja Mouserin eri aseilla

– Vertailimme valikoimaamme DigiKeyn ja Mouserin kanssa. Meillä on 1 300 toimittajaa, joista 747:ää ei löydy kummankaan kilpailijan valikoimasta, kertoo TME Amerikan liiketoimintaa johtava Mark Burr-Lonnon. Puolalainen komponenttijakelija kasvaa tänä vuonna 30 prosenttia ja aikoo haastaa alan amerikkalaiset jättiläiset ennen kaikkea erilaisella tuotevalikoimalla.

Nokia mukana – 20 gigabittiä ilman kaapelia

Googlen tutkimushankkeesta irtautunut Taara esittelee yhdessä AT&T ja Nokia Federal Solutionsin kanssa tekniikkaa, joka siirtää dataa ilmassa valonsäteellä jopa 20 gigabitin sekuntinopeudella. Texasissa demonstroitava yhteys ulottuu 14 kilometrin päähän ilman valokuitua tai radiotaajuuksia.

Electronica rikkoi ennätyksiä, mutta yhdestä asiasta vaiettiin

Münchenin electronica-messut rikkoivat jälleen ennätyksiä. Neljän päivän aikana messuilla vieraili yli 86 000 kävijää, ja 3 512 näytteilleasettajaa esitteli elektroniikkateollisuuden uusimpia ratkaisuja. Tekoäly hallitsi messuhalleja, mutta yhdestä asiasta yritykset eivät halunneet puhua suoraan. Sodan vaikutuksesta elektroniikkateollisuuden kysyntään.

Siemens puristi viikkojen verifiointityön tunteihin

Elektroniikkasuunnittelun verifiointi on pitkään ollut yksi tuotekehityksen pahimmista pullonkauloista. Siemens esitteli Münchenin Electronica-messuilla uuden tekoälyratkaisun, joka automatisoi simulointien valmistelun, tulosten analysoinnin ja korjausehdotukset. Yhtiön omassa testissä 3–4 viikon työ lyheni muutamaan tuntiin. Ajansäästö oli peräti 99 prosenttia.

Miljoona älymittaria samaan radioverkkoon

Yksi radioverkko voi palvella yli miljoonaa älymittaria, joiden paristot kestävät jopa 20 vuotta. Norjalainen Radiocrafts, joka kuuluu ruotsalaiseen LumenRadio-konserniin, on esitellyt valmistajan mukaan maailman ensimmäisen uutta OMS-LPWAN-tiedonsiirtotekniikkaa tukevan radiomoduulin.

Droonit ovat vasta robotiikan vallankumouksen alku

Robotiikasta on tulossa yksi elektroniikkateollisuuden suurista kasvumarkkinoista, mutta droonit ovat vasta kehityksen ensimmäinen vaihe. NXP:llä robotiikasta vastaava johtaja Jerome Legrosin mukaan tekoäly muuttaa robotit yksittäisten komponenttien muodostamista laitteista autonomisiksi järjestelmiksi. Samalla niiden kehittämisestä tulee entistä monimutkaisempaa.

Komponenttipula pahenee ensi vuonna

Tekoälybuumi alkaa näkyä yhä laajemmin elektroniikkakomponenttien saatavuudessa. Digikeyn liiketoiminna kehittämisestä globaalisti vastaava Mike Slater varoittaa, että tilanne vaikeutuu ensi vuonna entisestään. Joidenkin komponenttien toimitusajat ovat venyneet jopa 50 viikkoon.

Melexis tuo tuntoaistin robotin sormenpäähän

Tekoäly on parantanut robottien kykyä ymmärtää ohjeita ja suunnitella toimintaansa, mutta esineiden käsittely on edelleen vaikeaa. Belgialainen Melexis tuo nyt markkinoille sormenpäämoduulin, jonka avulla humanoidirobotti voi tuntea paitsi puristusvoiman myös sen, mihin suuntaan esine pyrkii liukumaan otteessa.

Oct Nov   # puffbox mobox till square
2026  # mobox för double square
TMSNet  advertisement

© Elektroniikkalehti

 
 

TECHNICAL ARTICLES

5G-verkko ilman operaattoria – DECT NR+ haastaa tutut IoT-ratkaisut

ETN - Technical article5G-yhteyden rakentamiseen ei välttämättä tarvita matkapuhelinoperaattoria, SIM-kortteja eikä lisensoitua radiotaajuutta. DECT NR+ tuo 5G-standardin ominaisuuksia paikallisiin IoT-verkkoihin, joissa tarvitaan pitkää kantamaa, pientä viivettä ja luotettavaa tiedonsiirtoa. Uusi tekniikka yhdistää itsestään järjestäytyvän mesh-verkon, energiatehokkuuden ja nopean tiedonsiirron tavalla, joka haastaa monet nykyiset langattomat ratkaisut.

Lue lisää...

OPINION

Googlen jätti-investointi: aika on kypsä uudelle ydinvoimalle

Googlen 13 miljardin euron investointi Suomeen on valtava uutinen. Vielä suurempi uutinen saattaa kuitenkin olla se, mitä investointi kertoo Suomen sähköntarpeesta. Tekoäly tarvitsee sähköä. Paljon sähköä, tasaisesti ja ympäri vuorokauden.

Lue lisää...

 

LATEST NEWS

  • Stubb uskoo Suomen nousevan tekoälyinfran suurvallaksi
  • NB-IoT irtautuu maanpäällisistä verkoista
  • Suomalainen Willo tekee Teslan unelmasta totta
  • SolidRun siirsi 10 gigabitin Ethernetin vaikeimman osan moduulille
  • Fujitsu yhdistää AI-palvelimet sadan kilometrin päässä toisistaan

NEW PRODUCTS

  • Sama piirilevy käy aurinkokennolle ja USB-lataukselle
  • Murata kutisti RF-testiliittimen neliömillimetriin
  • 40 TOPSin tekoälyteho ensimmäistä kertaa SMARC-moduulille
  • Muratan lämpötila-anturi on lähes näkymätön
  • 600 megabittiä satelliitin sisällä
 
 

Section Tapet