Meille myydään nyt sähköautoja päästöjen vähentämisellä, mutta kuluttajien suurin syy valita sähköauto on edullisemmat ajokustannukset. Deloitten tutkimuksesta käy myös ilmi, että sähköautojen korkeat hinnat hidastavat autokannan sähköistymistä.
Deloitten tuoreen autoteollisuuden trendejä selvittävän 2023 Global Automotive Consumer -tutkimuksen mukaan siirtyminen sähköautoihin tapahtuu kansainvälisesti eri tahdissa, koska yksittäisillä markkinoilla on erilaisia käyttöönottoon liittyviä haasteita. Esimerkiksi Yhdysvalloissa (52 %) ja Japanissa (50 %) sähköauton hankintaa hidastaa eniten inflaation nostamat kustannukset. Kaakkois-Aasiassa (54 %) ja Intiassa (43 %) ajoneuvojen sähköistymistä vaikeuttaa puolestaan useimmiten julkisen latausinfrastruktuurin puute ja Kiinassa (32 %) akkujen turvallisuus.
- Autoala on tällä hetkellä suuressa murroksessa ja sähköautojen huima suosio näkyy myös Suomessa. Traficomin mukaan täyssähköisiä henkilöautoja ensirekisteröitiin täällä viime vuonna 43 prosenttia edellisvuotta enemmän, sanoo Deloitten Pohjoismaiden Finance & Performance -konsultoinnin johtaja Sari Berglund.
Suurin osa sähköajoneuvojen kuljettajista haluaa ladata ajoneuvonsa kotona. Erityisesti Yhdysvalloissa (77 %), Saksassa (75 %), Japanissa (72 %) ja Kiinassa (65 %) suositaan kotilatausta. Julkisten latauspisteiden kysyntä on puolestaan suurinta Etelä-Koreassa (43 %) ja Intiassa (41 %).
Kuluttajat useimmilla markkinoilla ovat valmiita käyttämään 20–60 minuuttia ajoneuvon lataamiseen julkisella latausasemalla niin, että tyhjä varaustaso nousee 80 prosenttiin. Latauspisteeltä toivotaan erityisesti langatonta verkkoa, wc-tiloja ja mahdollisuutta ostaa juomia.
Sähköautokilometrin edullisuus riippuu tietenkin suoraan sähkön hinnasta. Jos sähkö maksaa 10 senttiä kilowattitunnilta ja auto kuluttaa 20 kilowattituntia sadalla kilometrillä, maksaisi ajaminen kaksi euroa sadalla kilometrillä. Sähköautokilometrin ”kipuraja” menee jossakin 70-80 sentin paikkeilla.
Koronapandemian tuomat toimitushaasteet vaivaavat edelleen autoteollisuutta. Kuluttajat vaikuttavat kuitenkin tottuneen ajoneuvojen pitkiin toimitusaikoihin ja 3-12 viikkoa pidetään monissa maissa hyväksyttävänä odotusaikana uudelle autolle. Tällä hetkellä uutta sähköautoa ei ole mahdollista saada näin nopealla aikataululla, vaan puhutaan aina useista kuukausista.
Sähköauto on käytännössä aina liitetty verkkoon jo pelkästään latausasemien etsimisen ja latauksen maksamisen takia. Liitettävyyspalveluiden keräämään dataan ja sen jakamiseen suhtaudutaan tutkimukseen mukaan melko epäluuloisesti. Yhdysvaltalaisista vastaajista 15 % luottaa eniten laitevalmistajiin – mutta peräti 30 % vastaajista ei luota kenenkään datan hallinnassa. Kuluttajat ovat kuitenkin valmiita jakamaan henkilökohtaista dataa, mikäli se auttaa heitä ennakoimaan huoltotarvetta (60 %), vastaanottamaan päivityksiä liikennetilanteesta (58 %) tai parantamaan tieturvallisuutta (57 %).
Deloitten tutkimus löytyy täältä.
Kontron aloitti vuoden 2025 vahvasti, raportoidessaan merkittävää kasvua kannattavuudessa ja tilauskannassa. Samalla yhtiö laajentaa IoT-tuotevalikoimaansa uudella LTE-yhteyksiä hyödyntävällä teollisuuslaitteella.
Kalifornialainen vuonna 2008 perustettu Amprius Technologies on valmis siirtymään sarjatuotantoon uudenlaisen akkukennotekniikkansa kanssa. Yhtiön "Sicore"-niminen kenno käyttää pii-nanopilareihin perustuvaa anoditeknologiaa ja saavuttaa huipputason energiatiheyden: 450 Wh/kg painon mukaan ja 950 Wh/l tilavuuden mukaan.
GaN-teknologian edelläkävijä Navitas Semiconductor on julkistanut uuden GaNSense Motor Drive IC -piirisarjan, joka mullistaa moottorinohjauksen tehokkuuden ja integraation. Uusi ratkaisu yhdistää kaksi galliumnitridi-FET-transistoria (GaN FET), ohjauksen, suojaukset ja virranmittauksen yhteen, täysin integroituun piiriin.
Maantiekuljetukset ovat elintärkeitä talouselämälle. Kuorma-autoilla kuljetetaan ruokaa, tarvikkeita, materiaaleja ja monia muita tavaroita mihin tahansa paikkaan. Vaikka keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen osuus maailman ajoneuvoista on vain neljä prosenttia, niiden osuus tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä on 40 prosenttia, tehden niistä kasvihuonekaasupäästöjen päälähteen, joka on otettava huomioon pyrittäessä kohti hiilivapautta.
