Suomalainen DoublePoint haluaa tehdä useimpien ranteessa olevasta älykellosta erilaisten virtuaaliympäristöjen ohjauslaitteen. Yhtiö lupaa aloittaa demoamisen piakkoin ja tammikuussa Las Vegasin CES-messuilla se esittelee omaa kehitysalustaansa, kertoivat toimitusjohtaja Ohto Pentikäinen ja tuotejohtaja Thomas Joseph Slush-tapahtumassa.
DoublePoint on yrittänyt tehdä eleohjaamista jo pidemmän aikaa. Yhtiö on koodannut ohjelmistoja valmistajien laitteille, mutta tämä työ on aina ollut laitekohtaista. Uuden alustansa myötä kuvio muuttuu: DoublePoint alkaa lisensoida geneerisiä algoritmeja, joiden avulla mistä tahansa älykellosta saadaan elekäyttöliittymän ohjainlaite.
Tämä on mahdollista vain kahden jokaisessa älykellossa olevan anturin ansiosta. Jokaisessa laitteessa on sykettä mittaava optinen PPG-anturi ja liikettä aistiva IMU-anturi. Vain näiden signaalien ansiosta DoublePoint pystyy tällä hetkellä aistimaan kolmea elettä: nipistys (pinch and hold), täppäys (tap) ja monitäppäys (multi-tap).
Näiden eleiden avulla voidaan jo navigoida virtuaalisissa käyttöliittymissä, siirrellä säätimiä ja tehdä valintoja. Tekniikka on itse asiassa hyvin lähellä Applen uusissa älypuhelimissa esiteltyä Double Tap -toiminnallisuutta.
Ohto Pentikäisen mukaan eleohjaus voitaisiin istuttaa suoraan virtuaalialaseihin, mutta sitä olisi mahdoton tehdä energiatehokkaasti. Lasien akku kuluisi loppuun hyvin nopeasti. Kun toiminnallisuus on älykellon prosessorilla pyöriviä algoritmeja, ratkaisu kuluttaa hyivn vähän energiaa.
Lisäksi algoritmien käyttö on täysin kustomoitavissa, toimii nopeasti ja on edullinen tapa ratkaista eleohjaus. Bonuksena näkökenttä ei aseta rajoituksia eleohjaukselle, joka tapahtuu ilmassa.
Pentikisen mukaan DOublePoint on aiemmin kerännyt kolmen miljoonan euron rahoituksen. Nyt käynnissä on kolmas kierros, jonka myötä pääomaa tulee käyttöön yhteensä kuusi miljoonaa. Uudesta kierroksesta 70 prosenttia on jo kerätty, Pentikäinen kehuu. Työntekijöitä DoublePointissa on reilu tusina. Alunperin yritys ponnisti liikkeelle Aalto-yliopiston Kiuas-hautomosta, josta on ponkaissut eteenpäin yli 300 startuppia.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
