DNA on vertaillut mobiililiittymiensä datankäyttöä eri kaupungeissa. Vantaalla kännykkänetissä roikutaan eniten, mutta datamäärät kasvavat tasaisesti kaikkialla. Syynä on 5G-puhelimien yleistyminen. Jo joka toisella suomalaisella on sellainen.
DNA vertaili mobiilidatan käyttöä Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa. Vantaalainen asiakas on kuluttanut keskimäärin 1303 megatavua mobiilidataa päivittäin, mikä on lähes 40 prosenttia enemmän kuin lahtelaisen käyttämä datamäärä. Vertailussa toista paikkaa pitää hallussaan Tampere, ja jaetulla kolmossijalla ovat megatavulleen samoissa luvuissa Helsinki, Jyväskylä ja Turku.
Mihin noin 1 300 megatavua sitten riittää? Tunnin pituisen videon katsominen SD-laadulla kuluttaa selaimesta ja ohjelmasta riippuen noin 300–600 megatavua, joten 1300 megaa riittää esimerkiksi pitkän elokuvan katsomiseen perustason laadulla. Paremmalla HD-laadulla kyseisellä tavumäärällä katsoo parhaimmillaan noin 1,5–2 tunnin verran liikkuvaa kuvaa.
Paljonko eri toiminnot sitten kuluttavat mobiilidataa? Yhdellä megatavulla lähettää 50 sähköpostia ilman liitteitä. Kuvan lataaminen sosiaaliseen mediaan kuluttaa viisi megatavua ja tunnin Spotify-kuuntelu kuluttaa 100-200 megatavua. Teräväpiirtoelokuvan katselu kuluttaa enimmillään jopa kolme gigatavua dataa.
Lisätietoja täällä.
ETN:n digitaalinen aikakauslehti ETNdigi 1/2026 on julkaistu. Uusi numero kokoaa yhteen elektroniikka-alan keskeisiä teknologiateemoja kvanttilaskennasta ja tekoälystä energiatehokkaaseen tehoelektroniikkaan, IoT-järjestelmiin ja ajoneuvojen latausinfrastruktuuriin.
Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard arvioi yhtiön Yhdysvaltain arvopaperimarkkinavalvoja SEC:lle toimittamassa Form 20-F 2025 -vuosiraportissa, että mobiiliverkkomarkkina ei ole lähivuosina varsinainen kasvuala. Hänen mukaansa markkinan odotetaan pysyvän lähinnä vakaana samalla kun Nokia keskittyy parantamaan liiketoiminnan kannattavuutta.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.