Jopa Valkoinen talo on Yhdysvalloissa ilmoittanut, että ohjelmistonkehityksessä pitäisi päästä eroon ”muistivaarallisista” C- ja C++-kielistä. Mitä sitten tilalle? Ainakin Googlen vastaus on selvä: Rust on turvallisempi ja myös tehokkaampi kieli koodaustiimien käsissä.
Googlen suunnittelujohtaja Lars Bergstrom kertoi viime viikolla Rust Nation UK -tapahtumassa Lontoossa, mitä kokemuksia hakukonejätillä on projektien siirtämisestä Go- ja C++-koodista Rustiin. Tulokset ovat kiistattomia.
Rust on suorituskykyinen ja tehokkaasti muistia käyttävä kieli. Se on myös hyvin luotettava: muistin käyttöön liittyviä tietoturvaongelmia on hyvin vähän, usein ei ollenkaan. Hyvä dokumentointi ja kääntäjä tekevät siitä myös tehokkaan työkalun.
Tuottavuus on lisäksi monipiippuinen asia. Sitä on mitattu esimerkiksi tuotetuilla koodiriveillä, mikä ei Bergstromin mukaan ole kovin hyvä mittari. Tärkeämpiä ovat koodin laatua, koodin tarkastelun nopeus ja build-aika eli kuinka kauan kestään koodin saamiseen toimivaksi.
Googlen omien tilastojen mukaan Rust-tiimit ovat yhtä tuottavia kuin Go-tiimit ja kaksi kertaa niin nopeita kuin C++-kieltä käyttävät tiimit. - Jos Go-projekti koodataan Rustilla, aikaa kuluu suurinpiirtein saman verran. Sen lisäksi koodin muistinkäyttö paranee, ja ajan myötä koodista löytyy vähemmän vikoja.
C++koodin korvaaminen Rustilla johtaa vieläkin parempiin tuloksiin. - Joka tapauksessa nopeus kasvaa vähintään kaksinkertaiseksi. Tämä koskee sekä koodaamista että ylläpitoa.
Rustin oppimiskäyrä on lisäksi lyhyt. Bergstromin mukaan Googlen koodaajat tuottavat uutta toimivaa koodia useimmiten alle 2 kuukaudessa siitä, kun ovat kielen oppineet.
Bergstromin esitys löytyy Youtubesta. Siitä raportoi ensiksi The Register.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
