Uusimmat 5G-standardit eli 3GPP Release 17 -määritykset tukevat myös entistä tehokkaampaa modulointitekniikkaa. Samsung Electronics ja Qualcomm Technologies kertovat nyt testanneensa onnistuneesti 1024-QAM-modulointia. Testien perusteella 5G-kanavan kyky lähettää bittejä paranee noin viidenneksellä.
Testissä 1024-QAM-modulointia kääytettiin sekä taajuus- että aikajakoisessa 5G-linkissä (FDD, TDD). Testi suoritettiin Samsungin T&K-laboratoriossa Koreassa hyödyntäen Samsungin 5G vRAN -ohjelmistoa ja -radioita, jotka kumpikin tukevat 2,1 GHz (FDD) ja 3,5 GHz (TDD) taajuuksia. Vastaanotossa käytössä oli Qualcommin protolaite, jossa oli Snapdragon X75 -modeemijärjestelmäpiiri.
5G-linkeissä 1024-QAM (Quadrature Amplitude Modulation) on tehokkaampi kuin 256-QAM, koska se pystyy lähettämään enemmän bittejä symbolia kohden, mikä lisää tiedon kokonaismäärää samalla kaistanleveydellä. 1024-QAM pystyy lähettämään 10 bittiä symbolia kohti, kun 256-QAM_ssa nopeus on 8 bittiä symbolia kohti.
Tämä lisääntynyt bittinopeus muuttuu suoraan korkeammaksi spektritehoksi, joka on mitta siitä, kuinka tehokkaasti tiettyä kaistanleveyttä käytetään tiedon lähettämiseen. Bittejä sekunnissa hertsiä kohti (bps/Hz) mitattuna 1024-QAM voi saavuttaa korkeampia arvoja samoissa olosuhteissa kuin 256-QAM. Tämä tekee siitä erityisen arvokkaan ympäristöissä, joissa kaistanleveys on huippuluokkaa.
Vaikka 1024-QAM voi merkittävästi lisätä tiedonsiirtonopeuksia, se vaatii myös korkeamman signaali-kohinasuhteen (SNR) toimiakseen tehokkaasti kuin 256-QAM. Tämä tarkoittaa, että se toimii parhaiten tilanteissa, joissa viestintäkanava on suhteellisen selkeä ja häiriöt minimaaliset. Se kestää vähemmän kohinaa ja erilaisia vääristymiä verrattuna alemman luokan QAM-tekniikoihin.
Samsungin ja Qualcommin demo on merkittävä virstanpylväs, koska ensimmäinen kertaa toteutettiin 1024-QAM-linkki FDD-kaistalla. 20 megahertsin levyisellä kanavalla päästiin downlink-nopeudessa 485 megabittiin sekunnissa, mikä on jo lähellä teoreettista maksimia. Nopeus oli 20 prosenttia parempi kuin 256-QAM-tekniikalla.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
