Sähköteknisen Kaupan Liitto tilastoi kiinteistöihin asennettavien sähköautojen latauslaitteiden markkinaa. Uusien lukujen myötä näyttää siltä, ettei Suomeen enää asenneta pienitehoisia 3,7 ja 7,4 kilowatin latureita.
Latureita myytiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla 14 158 kappaletta, mikä on kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin samalla jaksolla. STK:n mukaan toisen vuosineljänneksen laitemyynti jäi viime vuoden vastaavasta jaksosta enää vain neljä prosenttia, joten markkina on taas piristymässä.
Myytyjen laitteiden sisältämien latauspisteiden määrä jopa kasvoi 2,4 prosenttia, mikä johtui poikkeuksellisen suuresta Schuko- tai CEE-pistorasialla varustettujen hidaslatauslaitteiden myynnistä ajanjaksolla.
Peruslatauslaitteiden kysyntä keskittyy kahteen suurimpaan teholuokkaan. Niistä 22 kW laitteita myytiin alkuvuonna 4747 kappaletta ja 11 kW laitteita 3404.
Vetoapua myyntiin tulee myös lainsäädännön puolelta. Lain mukaan käytössä olevassa muussa kuin asuinrakennuksessa, jonka yhteydessä on enemmän kuin 20 pysäköintipaikkaa, on oltava asennettuna vähintään yksi normaalitehoinen tai suuritehoinen latauspiste tämän vuoden loppuun mennessä.
Taloyhtiöt ja liikekiinteistöt saivat viime vuodenvaihteeseen asti ARA-tuki latauslaitteiden hankintaan. STK:n toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen toivoo, että vastaavat tuet palaisivat. - Tämä auttaisi saavuttamaan sähköiselle liikenteelle asetetut tavoitteet ja liikenteen päästövähennykset, Muhonen sanoo.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
