Sähköverkon ulkopuolella on tuhansia linkkimastoja, sääasemia, rakennustyömaita, rautateitä ja muita kohteita, joissa tarvitaan pieniä määriä sähköä. VTT-vetoisessa projektissa havaittiin, että polttokennoteknologia mahdollistaa toimintavarman, etäohjattavan ja ympäristöystävällisemmän sähköntuotannon jopa vaikeakulkuisissa ääriolosuhteissa.
Esimerkiksi kaasua hyödyntävä polttokennoteknologia osoittautui soveltuvan erittäin hyvin ääriolosuhteissa sijaitsevien kohteiden sähköistämiseen, aina 40 pakkasasteesta yli 50 asteen trooppisiin lämpötiloihin, kertoo RoRePower-projektin koordinaattorina toiminut VTT:n tutkimusprofessori Jari Kiviaho.
Perinteisesti vaikeakulkuisissa paikoissa tarvittava sähkö on tuotettu dieselgeneraattoreilla. Projektissa testatun kiinteäoksidipolttokennoteknologian hyötysuhde on parempi perinteisiin menetelmiin verrattuna, ja lisäksi biopohjaista polttoainetta käyttämällä sähköä voidaan tuottaa päästöttömästi syrjäisiinkin sijainteihin.
- Tällä ratkaisulla on maailmanlaajuisesti jopa kymmeniä tuhansia potentiaalisia käyttökohteita. Suomessa tätä voidaan hyödyntää esimerkiksi sääasemien, syrjässä olevien liikennevalojen sekä rajavalvontaan käytettävien kameroiden sähköistämisessä sekä droonien lataamisessa, Kiviaho kertoo.
Polttokennoteknologian etu on myös huoltovapaus, sillä yhdellä tankkauksella pystytään tuottamaan sähköä pelkän etävalvonnan avulla jopa vuoden ajan. Järjestelmää voidaan käyttää myös rinnakkain esimerkiksi aurinkokennojen tai akuston kanssa.
Kansainvälisessä projektissa testattiin polttokennolaitteistoa yli 50 kohteessa eri puolilla maailmaa. Suomessa laitteistoa testattiin Karjaan Puhelimen datakeskuksessa, jonka keskimääräinen sähköntarve oli alle 1 kW. SolydEran polttokennojärjestelmää koeajettiin kohteessa onnistuneesti noin kahden vuoden ajan. Tänä aikana järjestelmä tuotti kaiken datakeskuksen tarvitseman sähkön Auris Energian toimittamalla kaasulla.
Projektissa kehitetyt ja testatut järjestelmät ovat nyt kaupallisia tuotteita ja ne soveltuvat erinomaisesti pienimuotoiseen sähköntuotantoon erittäin vaativissa olosuhteissa.
RoRePower oli 4-vuotinen EU-rahoitteinen projekti, jonka tavoitteena oli kehittää ja testata pieniä voimanlähteitä vaikeakulkuisiin, sähköverkon ulkopuolella sijaitseviin etäohjattaviin kohteisiin. VTT:n lisäksi konsortiossa olivat mukana Sunfire, new enerday, SolydEra, EFCF ja 3E Energy. Projekti on saanut rahoitusta EU:n polttokenno- ja vety-yhteisyritykseltä sopimusnumerolla 824953 ja Horizon 2020 -tutkimus- ja innovointiohjelmasta.
STMicroelectronics on tehnyt merkittävän teknologisen läpimurron julkaisemalla uuden sukupolven älyanturin, joka yhdistää kaksi erillistä kiihtyvyysanturia samaan poikkeuksellisen pieneen (3 x 2,5 mm) koteloon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun samassa moduulissa yhdistyy laajalle G-voima-alueelle skaalautuva mittauskyky, sulautettu tekoäly ja erittäin tarkka liikkeentunnistus.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
BeagleBoard.orgin tunnettu PocketBeagle-kehittäjäkortti on saanut merkittävän päivityksen uudessa PocketBeagle 2 -versiossa. Uudistuksessa laitteeseen on lisätty neliytiminen suoritin ja ensimmäistä kertaa myös grafiikkaprosessori, mikä avaa entistä laajempia mahdollisuuksia sulautettujen järjestelmien kehittämiseen.
