Sähköverkon ulkopuolella on tuhansia linkkimastoja, sääasemia, rakennustyömaita, rautateitä ja muita kohteita, joissa tarvitaan pieniä määriä sähköä. VTT-vetoisessa projektissa havaittiin, että polttokennoteknologia mahdollistaa toimintavarman, etäohjattavan ja ympäristöystävällisemmän sähköntuotannon jopa vaikeakulkuisissa ääriolosuhteissa.
Esimerkiksi kaasua hyödyntävä polttokennoteknologia osoittautui soveltuvan erittäin hyvin ääriolosuhteissa sijaitsevien kohteiden sähköistämiseen, aina 40 pakkasasteesta yli 50 asteen trooppisiin lämpötiloihin, kertoo RoRePower-projektin koordinaattorina toiminut VTT:n tutkimusprofessori Jari Kiviaho.
Perinteisesti vaikeakulkuisissa paikoissa tarvittava sähkö on tuotettu dieselgeneraattoreilla. Projektissa testatun kiinteäoksidipolttokennoteknologian hyötysuhde on parempi perinteisiin menetelmiin verrattuna, ja lisäksi biopohjaista polttoainetta käyttämällä sähköä voidaan tuottaa päästöttömästi syrjäisiinkin sijainteihin.
- Tällä ratkaisulla on maailmanlaajuisesti jopa kymmeniä tuhansia potentiaalisia käyttökohteita. Suomessa tätä voidaan hyödyntää esimerkiksi sääasemien, syrjässä olevien liikennevalojen sekä rajavalvontaan käytettävien kameroiden sähköistämisessä sekä droonien lataamisessa, Kiviaho kertoo.
Polttokennoteknologian etu on myös huoltovapaus, sillä yhdellä tankkauksella pystytään tuottamaan sähköä pelkän etävalvonnan avulla jopa vuoden ajan. Järjestelmää voidaan käyttää myös rinnakkain esimerkiksi aurinkokennojen tai akuston kanssa.
Kansainvälisessä projektissa testattiin polttokennolaitteistoa yli 50 kohteessa eri puolilla maailmaa. Suomessa laitteistoa testattiin Karjaan Puhelimen datakeskuksessa, jonka keskimääräinen sähköntarve oli alle 1 kW. SolydEran polttokennojärjestelmää koeajettiin kohteessa onnistuneesti noin kahden vuoden ajan. Tänä aikana järjestelmä tuotti kaiken datakeskuksen tarvitseman sähkön Auris Energian toimittamalla kaasulla.
Projektissa kehitetyt ja testatut järjestelmät ovat nyt kaupallisia tuotteita ja ne soveltuvat erinomaisesti pienimuotoiseen sähköntuotantoon erittäin vaativissa olosuhteissa.
RoRePower oli 4-vuotinen EU-rahoitteinen projekti, jonka tavoitteena oli kehittää ja testata pieniä voimanlähteitä vaikeakulkuisiin, sähköverkon ulkopuolella sijaitseviin etäohjattaviin kohteisiin. VTT:n lisäksi konsortiossa olivat mukana Sunfire, new enerday, SolydEra, EFCF ja 3E Energy. Projekti on saanut rahoitusta EU:n polttokenno- ja vety-yhteisyritykseltä sopimusnumerolla 824953 ja Horizon 2020 -tutkimus- ja innovointiohjelmasta.
Kontron aloitti vuoden 2025 vahvasti, raportoidessaan merkittävää kasvua kannattavuudessa ja tilauskannassa. Samalla yhtiö laajentaa IoT-tuotevalikoimaansa uudella LTE-yhteyksiä hyödyntävällä teollisuuslaitteella.
Kalifornialainen vuonna 2008 perustettu Amprius Technologies on valmis siirtymään sarjatuotantoon uudenlaisen akkukennotekniikkansa kanssa. Yhtiön "Sicore"-niminen kenno käyttää pii-nanopilareihin perustuvaa anoditeknologiaa ja saavuttaa huipputason energiatiheyden: 450 Wh/kg painon mukaan ja 950 Wh/l tilavuuden mukaan.
GaN-teknologian edelläkävijä Navitas Semiconductor on julkistanut uuden GaNSense Motor Drive IC -piirisarjan, joka mullistaa moottorinohjauksen tehokkuuden ja integraation. Uusi ratkaisu yhdistää kaksi galliumnitridi-FET-transistoria (GaN FET), ohjauksen, suojaukset ja virranmittauksen yhteen, täysin integroituun piiriin.
Maantiekuljetukset ovat elintärkeitä talouselämälle. Kuorma-autoilla kuljetetaan ruokaa, tarvikkeita, materiaaleja ja monia muita tavaroita mihin tahansa paikkaan. Vaikka keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen osuus maailman ajoneuvoista on vain neljä prosenttia, niiden osuus tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä on 40 prosenttia, tehden niistä kasvihuonekaasupäästöjen päälähteen, joka on otettava huomioon pyrittäessä kohti hiilivapautta.
