Startup-tapahtuma Slush on takanapäin, mutta mitä jäi käteen? Tekoäly oli laajasti esillä jo viime vuonna, mutta nyt AI oli selvästi keskeisessä roolissa. Voiko enää perustaa yritystä ilman, että on jokin kytkös tekoälyyn? Tai slushimaisemmin, voiko sellaiselle bisnesidealle saada rahoitusta?
Jo tapahtuman avannut presidentti Alexander Stubb puhui tekoälystä. Hänen mukaansa olemme nyt tulossa käännekohtaan. - Tekoälyn myötä meillä on ensimmäistä kertaa jotain, joka ylittää kykymme. Tarvitsemme säännöt tekoälylle, jotta ihmiset ovat kuskin paikalla, Stubb vaati.
Tänä vuonna Slushiin oli saatu vieraaksi tämän hetken ylivoimaisesti suuriman puolijohdeyrityksen eli Nvidian perustajiin kuuluva Chris Malachowsky. Nvidia takoo nyt rahaa hurjalla vauhdilla, mutta ei senkään alkuvaihe vuoden 1993 perustamisen jälkeen ollut pelkkää riemua. Yhtiön ensimmäinen tuote floppasi täysin.
- Halusimme tulla maailman parhaaksi grafiikkayritykseksi, mutta tulimme työasemamaailmasta, jossa kallis hinta hyväksyttiin. PC-maailmassa kysymys oli alhaisista kustannuksista ja luulimme, että tuomme kisaan ylivertaista tekniikkaa. Luulimme muuttavamme pelin säännöt.
Ensimmäistä tuotetta suitsutettiin alan lehdistössä ja kaikki yritykset kutsuivat Nvidian kylään, mutta kukaan ei ostanut tuotetta. - Sen piti olla paras prosessori, koska kaikki audiosta lähtien toimi yhdellä piirillä ja esimerkiksi kaikki ajurit ladattiin kerralla, Malachowsky selvensi.
Toisen sukupolven grafiikkatuotteen Nvidia teki markkinoiden tarpeista lähtien. - Opimme, että piti tehdä asiakkaan asiakas tyytyväiseksi eli kuluttaja. Meillä oli myös paljon startupeille tyypillisiä ongelmia: huono saanto, tuotteet myöhästyivät, ja niin edelleen, mutta meillä oli koko ajan sama tavoite, tulla maailman parhaaksi grafiikkayritykseksi.
Tekoälyssä valtaosa yrityksistä on startuppeja. Sellaiseksi voi kutsua myös avoimia malleja kehittävää Hugging Facea, jonka perustajiin kuuluva Thomas Wolfe kertoi Slushin pabeelissa näkemyksiään avoimen ja suljetun koodin eroista tekoälybisneksessä. Wolfen mukaan AI on internetin kaltainen perustavanlaatuinen tekniikka.
- Olemme riippuvaisia verkosta ja pian AI on kaikkialla. Olisi mahdoton tilanne, jos tekoälyn hyödyntämiseksi joutuisi aina kehittämään mallit alusta saakka, Wolfe sanoi.
OpenAI:n ChatGPT tietenkin pohjasi suljettuihin malleihin, jotka AI-ajan parina ensimmäisenä vuonna olivatkin suorituskyvyltään ylivertaisia. Nyt avoimet mallit ovat tulleet erittäin suorituskykyisiksi, WOlfe muistutti. Mallien määrä myös kasvaa koko ajan. Esimerkiksi Metan Llamalla on 1800 eri varianttia.
Avoimien mallien ansiosta on sekin, että pienet mallit yleistyvät nyt nopeasti. Tekoälyä voidaan jo nyt ajaa paikallisesti läppärillä. Pienemmät mallit ovat yhä tarkempia ja parempia.
Mitä tekoälyässä sitten tapahtuu seuraavaksi? Mistä kuulemme ensi vuoden Slushissa? Wolfen mukaan ainakin tekoäly on tulossan tieteeseen. - Tekoälyn avulla voidaan ennustaa tieteessä hyvin monia asioita, vaikkapa säätä. Se mikä nyt on hidasta ja kallista, näistä kaikista tekoäly tekee nopeita ja edullisia, Wolfe päätti.
Tekoäly on jo selkeästi ohittanut kokeiluvaiheen. Avnet Insights 2026 -selvityksen mukaan tekoäly on monilla elektroniikan aloilla jo mukana käytössä olevissa tuotteissa, ja sen soveltaminen yleistyy nopeasti kaikkialla EMEA-alueella.