Vuonna 2008 Suomen tutkimus- ja kehityspanostukset romahtivat Nokian alamäen myötä. Vielä 2020-luvun puolivälissä tasoa ei ole saavutettu takaisin. Nyt esimerkiksi Suomen startup-yhteisö arvioi, että voisimme olla vuoden 2008 tasolla vuonna 2030. Tämä tarkoittaa, että Nokian päätös luopua matkapuhelinten valmistuksesta aiheutti meille 20 vuoden taantuman tutkimuspanostuksissa.
VTT:n järjestämässä TKI-taustatilaisuudessa tiistaina muistutettiin, että Nokian osuus yritysten T&K-menoista oli aikanaan ylivoimainen. Kun yhtiön ympärille rakentunut elektroniikkaklusteri hajosi, koko Suomen tutkimusinvestoinnit vajosivat. - Jos katsotaan 2008 tapahtunutta romahdusta, se oli lähes kokonaan Nokian ja sen verkoston syytä, totesi startup-yhteisön pääekonomisti Youssef Zad.
Nokian merkitys on edelleen valtava: sen 4,3 miljardin euron panostukset vastasivat vuonna 2023 noin 75 prosenttia yritysten T&K-kuluista. Zad kuitenkin nostaa startupit esiin uutena tutkimus- ja kehitystoiminnan moottorina.
VTT:n strategiajohtaja Laura Juvonen muistutti, että Suomen teollisuuden hintakilpailukyky on parantunut, mutta tuottavuus on edelleen kymmenen prosenttia alempi kuin vuonna 2007.
- Ongelma ei ole hinta, vaan tarjoama. Meidän pitäisi myydä enemmän kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita, Juvonen sanoi.
Suurin este on kuitenkin osaajien vähyys. Suomessa valmistuu vuosittain huomattavasti vähemmän insinöörejä kuin kilpailijamaissa: ero Yhdysvaltoihin on kymmenkertainen ja Kiinaan peräti 70-kertainen.
Kiinaan vertailu on kuitenkin epäreilua. Juvosen mukaan Suomen ei pidä yrittää tehdä kaikkea, vaan keskittyä niihin alueisiin, joissa maalla on todellisia vahvuuksia. Esimerkkeinä hän mainitsi kvanttitietokoneet, joihin Suomessa on rakennettu merkittävää osaamista. Startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarisen mukaan peliteollisuus on esimerkki siitä, että Suomi voi pärjätä globaaleilla markkinoilla tietyillä sektoreilla.
Vuonna 2023 voimaan tullut T&K-rahoituslaki tähtää siihen, että julkinen tutkimusrahoitus nostetaan 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on, että yksityinen sektori vastaa kahdesta kolmanneksesta rahoituksesta ja julkinen kolmanneksesta. Kansainvälisesti vertailtuna Suomen julkinen panos on kuitenkin yhä vähäinen.
- Jos kasvua halutaan oikeasti hakea, säästöä pitäisi lähteä hakemaan jostain muualta kuin startup-toiminnasta, korosti Riikka Pakarinen.
Kuvassa näkyy, miten T&K-investoinnit romahtivat vuonna 2008 pääosin Nokian päätösten takia.
