HDMI-standardi ottaa jälleen askeleen eteenpäin, kun HDMI 2.2 on nyt virallisesti valmis ja alkaa vähitellen ilmestyä uutuustuotteiden teknisiin tietoihin. Uusi versio tuplaa edeltäjänsä eli 2.1-standardin siirtonopeuden 48 gigabitistä 96 gigabittiin sekunnissa, mikä mahdollistaa entistä tarkemmat kuvat, korkeammat virkistystaajuudet ja paremman äänenlaadun.
Käytännössä HDMI 2.2 tukee jopa 12K-resoluutiota 120 hertsin virkistystaajuudella ja 16K-resoluutiota 60 hertsin nopeudella. Lisäksi mukana on uusi Latency Indication Protocol (LIP), jonka avulla kuvan ja äänen synkronointi eri laitteiden välillä paranee. Samalla markkinoille tuodaan uusi Ultra96-kaapelityyppi, joka takaa täyden kaistanleveyden hyödyntämisen.
Kuluttajille tämä kaikki on toistaiseksi enemmän lupaus tulevasta kuin arjen välitön tarve. Suurin osa televisioista, tietokoneista ja pelikonsoleista ei vielä hyödynnä HDMI 2.2:n koko kapasiteettia, ja 8K-sisältökin on vasta vähitellen yleistymässä. Käytännössä HDMI 2.2 on siis tällä hetkellä monelle liikaa: ominaisuuksia riittää, mutta niille ei vielä ole selkeää käyttöä.
Uutta standardia voi kuitenkin alkaa omaksua vähitellen, sillä se on täysin taaksepäin yhteensopiva. Uusi kaapeli toimii vanhojen laitteiden kanssa ja päinvastoin, mutta parhaat hyödyt saa vasta silloin, kun koko laiteketju – sisällön tuottaja, näyttölaite ja kaapeli – tukevat HDMI 2.2:ta.
Markkinaa voi tulevina vuosina sekoittaa myös Kiinasta nouseva uusi liitäntästandardi GPMI. Se lupaa yhdellä kaapelilla entistäkin suurempia siirtonopeuksia, jopa 192 Gbps, sekä samalla kaapelilla virransyötön ja datansiirron. Jos GPMI saa laajaa kansainvälistä valmistajatukea, se voi pitkällä aikavälillä nousta todelliseksi haastajaksi HDMI:lle.
Arduino UNO Q:n lanseeraus herätti syystäkin innostusta: kyseessä on ensimmäinen Arduino UNO -perheen kortti, jossa yhdistyvät mikroprosessori ja mikro-ohjain. UNO Q on vakuuttava uusi laitteistoalusta, joka tulee tutussa Arduino-ystävällisessä muodossa. Sen Debian-pohjaista Linuxia ajava prosessori, reaaliaikaiset ohjausominaisuudet ja uusi tehokas Arduino-kehitysympäristö avaavat käyttäjille mahdollisuuden rakentaa huomattavasti aiempaa kehittyneempiä sovelluksia.