Tutkimusyhtiö TrendForce arvioi, että tekoälyyn keskittyvien datakeskusten nestejäähdytysratkaisujen käyttö kasvaa vauhdilla. Vuonna 2024 vain 14 prosenttia palvelimista hyödynsi nestejäähdytystä, mutta ensi vuonna osuus nousee jo 33 prosenttiin – ja muutamassa vuodessa nestejäähdytettyjen palvelimien odotetaan ohittavan ilmanjäähdytykseen perustuvat ratkaisut.
Kasvun taustalla on erityisesti Nvidian GB200 NVL72 -palvelinratkaisujen lanseeraus, joiden tehonkulutus nousee jopa 140 kilowattiin räkkiä kohden. Perinteiset ilmanjäähdytysratkaisut eivät enää riitä hallitsemaan näin suurta lämpökuormaa.
TrendForce ennustaa, että lyhyellä aikavälillä datakeskukset tukeutuvat pääasiassa neste-ilma (L2A) -järjestelmiin, koska olemassa olevat infrastruktuurit eivät vielä mahdollista täysimittaista neste-neste (L2L) -jäähdytystä. Vuodesta 2027 alkaen L2L:n odotetaan kuitenkin yleistyvän nopeasti ja syrjäyttävän L2A-ratkaisut paremman tehokkuutensa ja vakaampien ominaisuuksiensa ansiosta.
Suurimmat yhdysvaltalaiset pilvipalvelutoimijat kuten Google, AWS ja Microsoft investoivat voimakkaasti nestejäähdytteisiin datakeskuksiin. Google ja AWS ovat jo rakentaneet modulaarisia keskuksia nestejäähdytysputkistoineen Eurooppaan, muun muassa Alankomaihin, Saksaan ja Irlantiin. Microsoft puolestaan pilotoi ratkaisuja Yhdysvaltain Keskilännessä ja Aasiassa, ja aikoo ottaa ne käyttöön laajasti vuodesta 2025 alkaen.
Nestejäähdytyksen kasvu vauhdittaa myös komponenttivalmistajien markkinoita. Kriittisiä osia ovat esimerkiksi kylmälevyt (cold plates), jäähdytysyksiköt (CDU) ja pikaliittimet (QD). Alalla vahvoilla ovat muun muassa Cooler Master, Delta, Vertiv sekä CPC ja Parker Hannifin. Monet valmistajista ovat laajentaneet tuotantoaan Kaakkois-Aasiassa vastatakseen yhdysvaltalaisten asiakasyritysten kasvaviin tilauksiin.
Arduino UNO Q:n lanseeraus herätti syystäkin innostusta: kyseessä on ensimmäinen Arduino UNO -perheen kortti, jossa yhdistyvät mikroprosessori ja mikro-ohjain. UNO Q on vakuuttava uusi laitteistoalusta, joka tulee tutussa Arduino-ystävällisessä muodossa. Sen Debian-pohjaista Linuxia ajava prosessori, reaaliaikaiset ohjausominaisuudet ja uusi tehokas Arduino-kehitysympäristö avaavat käyttäjille mahdollisuuden rakentaa huomattavasti aiempaa kehittyneempiä sovelluksia.