Nokia on julkaissut ensimmäisen kaupallisen 5G-ratkaisun, joka on suunniteltu rautatiealan uutta FRMCS-standardia (Future Railway Mobile Communication System) varten. FRMCS korvaa vanhan GSM-R-järjestelmän (2G) ja muodostaa tulevaisuuden kansainvälisen viestintästandardin, jonka avulla junaliikenteestä tehdään digitaalisempaa, turvallisempaa ja tehokkaampaa.
Nokian uutuus sisältää 1900 MHz (n101) taajuusalueen 5G-radion sekä rautatiekäyttöön optimoidun 5G Standalone -ydinverkon. Ratkaisu mahdollistaa rinnakkaiskäytön GSM-R:n kanssa ja tarjoaa näin turvallisen siirtymäpolun kohti uutta järjestelmää. FRMCS tuo mukanaan reaaliaikaisen junien ohjauksen, älykkään kunnossapidon ja parannetut matkustajapalvelut, samalla kun se mahdollistaa häiriöttömän ja turvallisen viestinnän rajojen yli.
Nokia on testannut teknologiaa laajasti ennen kaupallistamista. Saksassa, Erzgebirgen digitaalisella testradalla, Nokia ja DB Netz rakensivat yhdessä Kontronin kanssa yhden maailman ensimmäisistä FRMCS/5G-verkoista. Vuosina 2021–2023 toteutettu kokeilu sisälsi kahdeksan tukiasemaa, Nokian Airscale-radiot ja Compact Mobility Unit -coreverkon. Testeissä käytettiin DB:n advanced TrainLab -testijunaa sekä mittausautoa, ja niissä arvioitiin sekä 5G-radion suorituskykyä että kriittisten palveluiden (MCx: puhe-, data- ja ryhmäviestintä) toimivuutta.
Tulokset osoittivat, että 5G Standalone -verkko soveltuu vaativiin rautatieympäristöihin, vaikka 3,7 GHz:n taajuudella havaittiin katvealueita mäkisessä maastossa. Kokeet myös vahvistivat, että tulevaisuudessa FRMCS:n käyttämät 900 MHz ja 1900 MHz tarjoavat paremman peiton. Lisäksi testit todistivat, että ensimmäiset FRMCS-yhteensopivat päätelaitteet – Siemensin ja Funkwerkin kehittämät – pystyivät toimimaan saumattomasti Nokian verkossa.
Nyt julkaistu kaupallinen ratkaisu on seuraava askel. Se tuo 1900 MHz taajuuden 5G-radion laajaan käyttöön ja tarjoaa ratkaisun, joka tukee koko FRMCS-toiminnallisuutta. Moduulirakenne mahdollistaa sekä alueelliset että valtakunnalliset käyttöönotot, ja järjestelmä skaalautuu tulevaisuuden tarpeisiin.
Tekoäly siirtyy pilvestä koneisiin, kameroihin, antureihin ja robotteihin. Reunalla yksi laitteistoratkaisu ei kuitenkaan sovi kaikkeen, vaan suorituskyky on sovitettava mallin, datan ja käyttökohteen mukaan.
