- Aiemmin potilastietojen tulo ambulanssiin kesti 30–60 sekuntia. Nyt ne tulevat 1–2 sekunnissa. DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen korosti yhtiön tietoturvaseminaarissa, että yhteyden nopeutumisella voi olla ratkaiseva merkitys potilasturvallisuuden kannalta.
DNA on rakentanut virtuaalisia privaattiverkkoja jo kymmenelle paikkakunnalle Suomessa. Teknologian avulla data kulkee paikallisten yhteyspisteiden kautta mahdollisimman lyhyttä reittiä. Tämä poistaa viiveitä, joita syntyy, kun tiedot kiertävät julkisen mobiiliverkon solmupisteiden kautta.
DNA:n virtuaaliset privaattiverkot toimivat ohjelmisto-ohjatusti olemassa olevan 5G-verkon päällä. Virtuaalisten privaattiverkkojen merkitys korostuu kriittisissä tilanteissa, kuten ensihoidossa, mutta sovelluskohteita löytyy myös teollisuudesta, julkisesta turvallisuudesta ja älyliikenteestä.
SOC-palveluista arkea myös pk-sektorille
DNA:n yritysliiketoiminnasta vastaava Kaapro Kanto muistutti, että kyberrikollisuus kasvaa jatkuvasti ja hyökkäykset ammattimaistuvat vauhdilla. Hänen mukaansa DDoS-hyökkäysten määrä on kasvanut 80 prosenttia ja kiristyshaittaohjelmien 50 prosenttia vuodessa. Myös hyökkäysten taustalla olevien toimijoiden kirjo on laajentunut: uusia valtiollisia APT-ryhmiä on tunnistettu jopa 26, eikä uhka tule enää vain Venäjältä ja Kiinasta, vaan myös Etelä-Euroopasta ja Etelä-Amerikasta.
Kannon mukaan verkkorikollisuus on jo ohittanut huumekaupan arvossa. FBI:n arvion mukaan kyberrikollisuuden vuosittaiset taloudelliset menetykset ylittävät 10 biljoonaa dollaria. - Haavoittuvuuden tunnistamisesta murtoon menee usein alle viikko, ja verkon haltuunotto voi onnistua tunnissa. Yritysten reagointikyvyn on oltava aivan eri tasolla kuin vielä muutama vuosi sitten, Kanto painotti.
Tekoäly tuo tilanteeseen uusia riskejä. Kannon mukaan jopa 45 prosenttia tekoälyn tuottamasta koodista sisältää merkittäviä haavoittuvuuksia. Rikolliset hyödyntävät myös polymorfisia haittaohjelmia, jotka muokkaavat itse itseään koodista löytyneiden aukkojen pohjalta. - Agenttipohjaiset hyökkäykset ovat uusi trendi: ne mahdollistavat pitkäkestoisia, monikanavaisia hyökkäyksiä, Kanto kuvasi.
Yritysten keskeiseksi työkaluksi nousevat SOC-keskukset eli tietoturvakeskukset. Suurilla yrityksillä ne ovat jo arkipäivää, usein jopa talon sisällä. Pk-yrityksissä tilanne on toinen: - Monella pienellä yrityksellä se yksi IT-päällikkö on samalla heidän SOCcinsa, Kanto sanoi.
DNA:n omissa SOC-keskuksissa tekoäly tunnistaa liikenteen poikkeamia ja voi jopa automaattisesti estää haitallista verkkoliikennettä. Kanto korosti, että palveluista pitää tehdä niin kustannustehokkaita, että myös pienemmillä yrityksillä on mahdollisuus hankkia ne. - Kyse ei ole enää siitä, pitäisikö yrityksellä olla SOC. Kysymys on, miten sellainen hankitaan kustannustehokkaasti ja skaalautuvasti.
Kannon viesti oli selvä: yritysten pitää varautua myös siihen, mihin ei voi varautua. - Harjoitelkaa epätodennäköisiä skenaarioita ja ottakaa uusia teknologioita käyttöön. Tekoäly tuo mukanaan riskejä, mutta oikein hyödynnettynä se myös vahvistaa suojaa ja reagointikykyä, hän totesi.
Tria Technologies on julkaissut uuden OSM-LF-IMX95-moduulin, joka tuo tekoälylaskennan suoraan piirilevylle juotettavaan muotoon. Moduuli perustuu NXP i.MX 95 -sovellusprosessoriin ja noudattaa Open Standard Module eli OSM 1.2 -määrittelyä.
Virtaamamittaus on monissa laitteissa kriittinen mutta usein ongelmallinen toiminto. Perinteiset mekaaniset anturit kuluvat ja jäävät sokeiksi pienille virtausnopeuksille. Ultraäänitekniikkaan perustuvat valmiit moduulit tarjoavat nyt tarkan, huoltovapaan ja helposti integroitavan vaihtoehdon niin kuluttaja- kuin teollisuussovelluksiin.
