Suomalainen satelliittiyritys ReOrbit on noussut startup-kentän valokeilaan kerättyään peräti 45 miljoonan euron A-rahoituksen. Tämä historian suurimman suomalaisen startupin A-kierroksen summa suunnataan ennen kaikkea tiimin kasvattamiseen, tuotekehitykseen sekä uusien tuotantotilojen rakentamiseen.
ReOrbit kehittää ohjelmistokeskeisiä uuden sukupolven satelliitteja, joiden avulla valtiot voivat järjestää turvallisen ja itsenäisen viestinnän myös tilanteissa, joissa maanpäälliset yhteydet ovat uhattuna. Tarve tällaisille ratkaisuille kasvaa maailmassa, jossa geopoliittiset jännitteet ja kriisit voivat horjuttaa tietoliikenteen perusinfrastruktuuria.
Rahoituskierros oli poikkeuksellinen paitsi kokonsa myös rakenteensa vuoksi. Mukana oli yksityissijoittajia, perheyhtiöitä, eläkevakuutusyhtiöitä sekä kotimaisia ja kansainvälisiä pääomasijoittajia. Erityisen merkittävää on, että yli 80 prosenttia sijoituksista tuli suomalaisilta sijoittajilta – harvinainen ilmiö näin suurissa pääomasijoituksissa, joissa ulkomaisilla sijoittajilla on usein ollut hallitseva rooli.
Springvest Oyj, joka toimi kierroksen järjestäjänä, saavutti samalla ennätyksensä: yleisöantiin kerättiin 8 miljoonaa euroa vain 4,5 tunnissa – keskimäärin lähes 30 000 euroa minuutissa. Suurimman osan rahoituksesta, 37 miljoonaa euroa, toivat institutionaaliset sijoittajat kuten työeläkeyhtiöt Varma ja Elo sekä useat venture capital -rahastot.
ReOrbitin toimitusjohtaja Sethu Saveda Suvanam pitää kotimaisen rahoituspohjan vahvistumista merkittävänä koko Suomen kasvuyrityskentälle. - Tämä voi antaa yhä useammalle kasvuyhtiölle luottoa siihen, että kotimainen pääoma riittää tukemaan isojakin kasvutarinoita.
ReOrbitin onnistunut kierros osoittaa, että Suomessa on mahdollista järjestää kansainvälisestikin mittavia rahoituskierroksia, joissa kotimaisella pääomalla on keskeinen rooli. Yritys ja sen tukijat uskovat, että tämä voi muuttaa paitsi satelliittialaa myös koko suomalaisen kasvuyrittäjyyden pelikenttää.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
