Euroopan komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen ja Deliveroon tuore toimitusjohtaja, Woltin perustaja Miki Kuusi maalasivat Slushissa poikkeuksellisen suoran viestin: Euroopan on vihdoin päästävä eroon maanosaa vuosia vaivanneesta digiankeuttajan roolista. Sekä sääntelyä että markkinoiden sirpaleisuutta on kevennettävä, jotta Eurooppaan syntyy suurempia teknologiayrityksiä – ja jotta ne myös pysyvät täällä.
Virkkunen muistutti, että Euroopassa ei ole pulaa innovaatioista, vaan skaalasta. Startupeja syntyy kaikkialla, mutta niiden kasvattaminen 27 jäsenmaan läpi on edelleen ”esterata”, jossa kansalliset säännöt, erilliset viranomaiskanavat ja tiukka regulaatio jarruttavat vauhtia. Juuri siksi EU julkisti Slushin alla merkittävän uudistuskokonaisuuden, joka löyhentää GDPR:n, datasääntöjen, kyberturvavelvoitteiden ja AI Actin aikataulujen kiristyksiä.
Uudistuksissa anonymisoitujen ja pseudonymisoitujen tietojen jakaminen helpottuu, tekoälyasetuksen tiukimpia velvoitteita lykätään ja yrityksiä rasittavasta, jatkuvasta evästekyselyjen hyväksymisestä luovutaan. Myös kyberiskujen raportointi yksinkertaistuu – viiden eri viranomaiskanavan sijaan jatkossa riittää yksi. Virkkusen mukaan sääntelyä kevennetään, koska Eurooppa on nähnyt, kuinka paljon hitaampi se on ollut verrattuna kilpailijoihin.
Kuusi puolestaan kuvasi Euroopan keskeiseksi ongelmaksi markkinoiden pirstoutumisen. Yhdysvalloissa yritysten haaste on operaatioiden skaalaus, mutta Euroopassa sama yritys törmää 27 erilaiseen sääntelyyn ja markkinaan. - On järjetöntä, että meillä on jokaisessa maassa oma suuri operaattori, kun Yhdysvalloissa niitä on viisi. Skaala syntyy vain isommasta markkinasta, Kuusi totesi. Hänen mukaansa Euroopan pitäisi mahdollisimman nopeasti muuttua yhdeksi markkinaksi ”27:stä yhdeksi”.
Keskustelussa nousi myös rahoituksen saatavuus ja pääomamarkkinoiden hajanaisuus. Monet eurooppalaiset teknologiayritykset muuttavat Yhdysvaltoihin saadakseen kasvurahoitusta tai päästäkseen pörssiin. Virkkunen muistutti, että eurooppalaisilla kotitalouksilla on 30 biljoonaa euroa säästöissä – pääomaa, jonka vapauttaminen innovaatioihin olisi valtava mahdollisuus. Saksassa on jo ehdotettu koko Euroopan kattavaa yhteistä pörssiä, joka voisi helpottaa listautumisia ja kasvattaa kotimaisia jättiyrityksiä.
Slushissa viesti oli selvä: Eurooppa yrittää murtaa roolinsa kasvua hidastavana regulaatiokoneistona. Yrityksille on tarkoitus rakentaa isompi, sujuvampi kotikenttä, jossa teknologia voi kasvaa yhtä nopeasti kuin muualla maailmassa. Kuusin sanoin: nyt tarvitaan eurooppalaisia yrityksiä, jotka uskaltavat skaalata kunnolla – ja ympäristö, joka ei enää jarruta niiden matkaa.
Tekoäly siirtyy pilvestä koneisiin, kameroihin, antureihin ja robotteihin. Reunalla yksi laitteistoratkaisu ei kuitenkaan sovi kaikkeen, vaan suorituskyky on sovitettava mallin, datan ja käyttökohteen mukaan.
