Kickstarterissa rahoitusta keräävä Mecha Comet ei ole uusi älypuhelin eikä Linux-pohjainen PDA. Se on kädessä pidettävä tietokone, joka on selvästi suunnattu kehittäjille ja laiteharrastajille. Laitteen ydinidea on täysi Linux-järjestelmä, avoin laitteisto ja pitkä elinkaari.
Comet perustuu NXP:n i.MX8M Plus- tai i.MX95-suorittimeen. Nämä piirit ovat tuttuja teollisista ja sulautetuista järjestelmistä. Mukana on GPU ja NPU, sekä tietoturvaan tarkoitettu Trust Anchor. Valinnat kertovat, että kyse ei ole kuluttajamarkkinan pikatuotteesta.
Käyttöjärjestelmänä on Linux 6.12 ja Fedora 43. Bootloader, ydin ja rootfs ovat avoimia. Laitteelle luvataan tuki myös muille jakeluille, kuten Debianille ja NixOS:lle. Kehittäjä voi muokata järjestelmää vapaasti tai rakentaa omat image-tiedostonsa.
Modulaarisuus on Cometin keskeinen piirre. Laitteessa on 40 IO-pinnin magneettinen laajennusliitäntä. Sen kautta voidaan lisätä esimerkiksi näppäimistö, gamepad tai GPIO-moduuli. Myös M.2-paikka on käytössä. Se mahdollistaa LTE- ja 5G-modeemit, NVMe-SSD:t sekä myöhemmin FPGA- ja AI-kiihdyttimet. Comet tukee LTE- ja 5G-modeemeja, joten sillä voi myös soittaa ja käyttää mobiilidataa. Puhelinominaisuudet ovat kuitenkin toissijaisia suhteessa laitteen kehittäjä- ja työkalurooliin.
Näppäimistölaajennus tukee QMK-firmwarea ja on RGB-taustavalaistu. Tämä ei ole sattumaa. Comet on selvästi tarkoitettu komentorivityöhön, koodaukseen ja laitekehitykseen. Se on taskukokoinen työasema, ei sovelluskauppojen päätelaite.
Mecha lupaa laitteelle seitsemän vuoden ohjelmisto- ja varaosatuen. Lupaus on poikkeuksellinen kuluttajalaitteissa, mutta tuttu sulautetun teollisuuden puolelta. Comet asettuu selvästi kehitysalustojen ja kannettavien tietokoneiden väliin.
Mecha Comet ei pyri kilpailemaan älypuhelinten kanssa. Sen kohderyhmä on kehittäjä, joka haluaa aidosti oman Linux-koneen käteensä.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
