Suomalaisiin organisaatioihin kohdistui heinäkuussa keskimäärin 1 055 kyberhyökkäystä viikossa. Check Pointin mukaan määrä kasvoi yhdeksän prosenttia vuodentakaisesta, mutta vielä rajumpaa kasvu oli kiristyshaittaohjelmissa.
Maailmanlaajuisesti organisaatioihin kohdistui heinäkuussa keskimäärin 2 336 kyberhyökkäystä viikossa. Määrä kasvoi 16 prosenttia vuoden takaisesta.
Pohjoismaista eniten hyökkäyksiä kohdistui ruotsalaisiin organisaatioihin, keskimäärin 2 352 kertaa viikossa. Ruotsissa kasvu oli peräti 36 prosenttia. Tanskassa vastaava luku oli 1 781 ja Norjassa 1 712 hyökkäystä viikossa.
Selvin muutos näkyi kiristyshaittaohjelmissa. Heinäkuussa raportoitiin 964 hyökkäystä, mikä oli 87 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja 49 prosenttia enemmän kuin kesäkuussa.
– Hyökkäysmäärät jatkoivat nousuaan, kiristyshaittaohjelmat lisääntyivät jyrkästi ja GenAI-työkalujen tuomat riskit kuuluvat jo yritysten arkeen, sanoo Check Point Software Technologies Suomen johtava tietoturva-asiantuntija Jarno Ahlström.
Myös generatiivisen tekoälyn käyttö näkyy nyt tietoturvariskinä. Check Pointin mukaan 88 prosentissa GenAI-työkaluja säännöllisesti käyttävistä organisaatioista havaittiin korkean riskin kehotteita. Joka 36. kehote sisälsi suuren riskin arkaluonteisen tiedon vuotamiselle.
Yleisimmin vaarassa olivat henkilötiedot. Niihin liittyviä riskejä havaittiin 70 prosentissa organisaatioista. Taloustietojen sekä verkko- ja IT-infrastruktuuritietojen osuus oli 68 prosenttia.
Check Pointin luvut perustuvat yhtiön heinäkuun 2026 Global Threat Intelligence -raporttiin.
Tekoälypalvelinten kasvava tehotiheys tekee datakeskusten varmistamisesta aiempaa monimutkaisempaa. Ylimääräiset teholähteet voivat parantaa käyttövarmuutta, mutta samalla ne lisäävät lämpökuormaa ja häiritsevät ilmavirtoja. Siksi tehonsyöttö, varmennus ja jäähdytys on suunniteltava yhtenä kokonaisuutena.