40 vuotta sitten näki päivänvalonsa tekniikka, joka on nykyisen kaupankäynnin ja logistiikan perusta. Vuonna 1974 Ohiossa skannattiin Wrigley-purukumipaketin kyljessä oleva viivakoodi ensimmäistä kertaa. Tänään viivakoodia käytetään joka päivä viisi miljardia kertaa.
40 vuotta sitten uutta tekniikkaa vastustettiin kiivaasti, sillä kaikki uusi nähtiin lopunajan merkkinä tai valvonnan lisäämisen välineenä. Mikään ei ole siis muuttunut.
Honeywell oli yksi viivakoodin keskeisiä kehittäjiä. Yritys patentoi ensimmäisen viivakoodin lukukynän jo vuonna 1972. Vuonna 1974 yhtiö lanseerasi koodin 39, joka edelleen on käytetyin viivakoodi.
Luulisi, että UPC-pohjainen (Universal Product Code) viivakoodi olisi jo jäänyt historiaan, mutta niin ei näytä käyvän pitkään aikaan. Rinnalle on tullut RFID-tekniikka, mutta sekin nojaa pitkälti viivakoodiin.
Viivakoodin kehitti IBM:n tutkija George Laurer. Alun perin koodi oli pyöreä, mutta se aiheutti ongelmia painokoneiden kanssa. Viivakoodin nykyinen, kaikkien tuntema formaatti oli siis vasta kakkosvaihtoehto.
Sveitsiläinen LEM on tuonut markkinoille uuden kompaktin virta-anturin, joka on suunniteltu 800 V:n kolmivaiheisiin tehomoduuleihin. Mallimerkinnältään HAH3DR S07/SP42 tarjoaa laajan valikoiman virranmittausalueita 700 ampeerista 1200 ampeeriin.
Uusi langaton standardi näyttää auttavan lunastamaan älykkään kodin lupaukset. Se myös tarjoaa kuluttajille turvallisempia, luotettavampia ja saumattomimpia yhteyksiä ja sitä myötä parempia kokemuksia. Standardi on nimeltään Matter.
